Näin Suomessa: Ilkan sääri murtui – jalka amputoitiin

– Jos en olisi mennyt lääkäriin, todennäköisesti jalka olisi parantunut itsestään ja kävelisin omin jaloin tänä päivänä, sanoo Ilkka Heinäaho, jonka vasen jalka amputoitiin säärimurtuman seurauksena.

Ilkka Heinäahon moottoripyöräilyharrastus päättyyi ikävästi vuonna 1996, kun hän jysäytti talvikilpailuissa penkkaan kovalla vauhdilla.

– Jalka oli turvonnut ja kipeä, mutta siinä ei ollut ulkoista vauriota.

Heinäaho vietiin sairaalaan, missä jalka päätettiin leikata. Leikkaus tehtiin selkäydinpuudutuksessa, joten hän kuuli, mitä salissa puhuttiin.

– Kirurgi oli pahalla päällä. Hän tiuski ja kyseli, että eikö täällä ole ohuempaa lankaa vaurioituneen suonen ompeluun. Sitä yritettiin etsiä tuloksetta.

Haava ommeltiin kiinni paksummalla langalla.

– Kun murtuman tukilevy ja ruuvit oli laitettu ja haava suljettu, kiskoi kirurgi hanskoja ja sanoi "ei siitä hyvä tullut, voi joutua vielä avaamaan". Niinhän siinä kävi, että valtimo katkesi haavan sisällä, ja sääri oli ilman verenkiertoa noin seitsemän tuntia.

Amputointi ainoa vaihtoehto

Puudutuksen jälkeen tunto ei palautunut vasempaan jalkaan, ja vasta kun hoitaja huomasi, että Heinäahon varpaat olivat kylmät, tajuttiin, että jokin on vialla.

Heinäaho joutui uusintaleikkauksiin, joita tehtiin ensin kotikaupungissa. Jalkaan yritettiin tehdä ohitusleikkauksia, mutta niissä epäonnistuttiin. Lopulta Heinäaho siirrettiin yliopistolliseen sairalaan. Siellä todettiin, että jalka on mennyt sellaiseen kuntoon, että muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin amputoida.

– Ensin nilkasta, sitten säärestä ja lopulta polven yläpuolelta. Mitä todennäköisimmin kävelisin vielä omilla jaloillani, jos en olisi mennyt sairaalaan ja olisin antanut luiden luutua itsestään.

– Epikriisiin myöhemmin kirjoitettiin lähtötilanteeksi "pirstaleinen avomurtuma", vaikka lähtötilanne ei ollut se, Heinäaho sanoo.

Jalka silvottiin vasta korjausleikkausissa sellaiseen kuntoon, että amputointi oli ainoa vaihtoehto.

– Kolmen päivän aikana minut leikattiin seitsemän kertaaa. Lisäksi olin kuolla, koska veriryhmäni on harvinainen O-, ja verta lennätettiin 72 pussia Helsingistä.

Vakuutusyhtiö ei halunnut korvata

It-alan yrittäjänä toimivalla Heinäaholla oli kattava vapaaehtoinen tapaturmavakuutus. Hän on silti taistellut korvauksista siitä lähtien tapaturmavakuutusyhtiönsä kanssa.

– Oli suuria vaikeuksia saada asiallisia korvauksia muun muassa hoitokäyntien myötä syntyneistä kuluista. Olen yrittäjä ja minulle sanottiin, että voin säätää ajankäyttöäni niin, ettei ansionmenetyksiä synny. Kommentit ovat olleet sen suuntaisia, että ethän sinä työssäsi tarvitse jalkoja vaan päätä ja käsiä.

Heinäahon tapaturmavakuutusyhtiö antoi lähes jokaisesta asiakkaansa korvaushakemuksesta aluksi kielteisen päätöksen, ja Heinäahon on pitänyt hakea myönteiset päätökset oikeusteitse.

– Esimerkiksi vammastani selkeästi johtuva loukkaantuminen: liukastuin kyynärsauvoilta ja olkapäästä särkyi osia. Tätä väitettiin kulumisvammaksi, vaikka dosentin tasoinen spesialisti useampaan kertaan asian selkeästi traumaksi todisti muun muassa magneettikuvin.

– Hoidatin vamman yksityissairaalassa omilla varoillani, ja toipuminen taitavan tähystysleikkauksen ansiosta oli nopeaa. Klassisesti avoleikattuna olisi kestänyt yli puoli vuotta.

Vuosien oikeusväännön päätteeksi vakuutusoikeus tuomitsi yhtiön korvaamaan, mutta yhtiö korvasi Heinäaholle vain sen verran, mitä olkapään hoidattaminen olisi maksanut julkisella puolella.

– Sain 180 euroa, kun leikkauskulut olivat yli 3 000 euroa.

Nopea yksityinen hoito oli vakuutusyhtiönkin kannalta hyvä, koska se palautti työkyvyn kolmessa kuukaudessa.

Ilkasta tuli esimerkkitapaus oikeusasiamiehelle

Jalan vamman myötä Heinäaholle määriteltiin tapaturmaeläke vuonna 1997 .

– Nyt vamman oheisseuraamukset ovat aiheuttaneet täyden työkyvyttömyyden, mutta tapaturmaeläkkeen määrää ei yhtiö suostunut muuttamaan. Olen 30-prosenttisella työkyvyttömyyseläkkeellä, ja siitä tapellaan nyt, koska yleensä tällaisen vamman kanssa ollaan vähintään 60-prosenttisella työkyvyttömyyseläkkeellä.

Ainoa asia, mistä Heinäaho on saanut vakuutusyhtiöltä korvauksia ilman tappelua, ovat olleet proteesit.

Nyt hänen oikea jalkansakin on alkanut oireilla.

– Lonkka on kulunut, ja ortopedi on sanonut, että se johtuu epänormaalista kuormituksesta proteesin vuoksi, mutta vakuutusyhtiö ei ole samaa mieltä. Siitä on siis tulossa seuraava taisto, Heinäaho kertoo.

Heinäaho on tapellut vakuutusyhtiönsä kanssa vakuutusoikeudessa kolme kertaa, alemmissa asteissa monta kertaa sekä valittanut oikeusasiamiehelle kerran, josta tehtiin esimerkkitapaus oikeusasiamiehen raportteihin.

Jälkeenpäin Heinäaho on keskustellut sairaalan johtajan kanssa aivan ensimmäisestä leikkauksesta. Jos haava olisi ommeltu ohuemmalla langalla, olisi ehkä estetty valtimon räjähtäminen ja siitä seurannut katastrofien sarja.

Studio55.fi/Piritta Palokangas


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Lue myös:

    Uusimmat