Eläkeläisten nettotulot olivat vuonna 2014 keskimäärin noin 2 300 euroa kuussa, selviää Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta. Tämä oli lähes neljä viidesosaa työssä käyvien tuloista.
Eläkeläisten vuosittaiset nettotulot ovat tutkimuksen mukaan nousseet kahdessa vuosikymmenessä reaalisesti yhdeksällä tuhannella lähes 28 000 euroon. Kokonaistulot voivat sisältää eläkkeiden lisäksi muun muassa pääomatuloja, sosiaaliturvaetuuksia ja ansiotuloja. Eläkkeiden määrä tuloista oli keskimäärin runsaat 1 600 euroa.
Pienituloisten osuus eläkeläisistä linjassa muun väestön kanssa
-Suomalaisista eläkeläisistä pienituloisia oli 13 prosenttia vuonna 2014. Eläkeläisten pienituloisuus on yhtä yleistä kuin väestössä keskimäärin.
-Pienituloisuus on selvästi keskimääräistä yleisempää alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten joukossa.
-Alle 55-vuotiaista yksin elävistä eläkeläisistä kolme viidestä on pienituloisia. Määrällisesti eniten pienituloisia on yli 75-vuotiaissa naisissa.
-Suomen eläkeläisten köyhyysriski on lähellä EU-keskiarvoa, kun asiaa mitataan EU:n kriteeristöllä, jossa köyhyysriskiraja ylittyy tulojen jäädessä alle 60 prosenttiin väestön mediaanituloista.
-OECD:n 50 prosentin kriteeristön mukaan suomalaiseläkeläisten köyhyysriski on kuitenkin EU-maiden pienimpiä. Suomessa on siis paljon eläkeläisiä, jotka jäävät näiden kahden tulotason väliin.
Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen pitää eläkeläisten tienestejä vähintään kohtuullisina. Eläkeläisillä on usein velaton omistusasunto, joten asumismenot voivat olla varsin maltilliset.
Eläkeläisten omaisuudesta kolme neljäsosaa on kiinni asunnoissa, mutta heillä on aiempaa enemmän myös muunlaista omaisuutta: maa- ja metsäomistuksia, autoja, rahastoja ja osakkeita.
Eläkeläisten kulutus on noussut reaalisesti 45 prosenttia kahdessa vuosikymmenessä, kun eläkkeiden määrä on kasvanut samalla aikavälillä kolmanneksella. Säästöön jää silti viidennes tuloista.
– Eläkkeensaajat ovat paremmin toimeentulevia kuin koskaan aiemmin, Kuivalainen toteaa.
Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten eläkeläisten ostovoima oli hieman eurooppalaista keskitasoa korkeammalla. Kun toimeentuloa mitattiin ihmisten kokemuksen perusteella, Suomi sijoittui selvästi EU:n keskiarvoa paremmin. Vakavaa aineellista puutetta tai toimeentulovaikeuksia koki Suomessa pari prosenttia eläkeikäisistä.
Eläkeläisten toimeentulo -tutkimuksessa vertailtiin eläkeläisten toimeentuloa vuosina 1995–2015.