Myös Suomessa on saattanut olla kaavailuja iskusta elokuvateatteriin, kertovat STT:n lähteet.
Mahdolliset kaavailut eivät kuitenkaan liity Saksassa elokuvateatteriin iskeneeseen mieheen, joka kuoli torstaina yhteenotossa poliisin kanssa. Saksalaismedian tietojen mukaan hyökkääjä olisi yrittänyt epäonnistunutta ryöstöä.
STT:n tietojen mukaan poliisi on seurannut Turussa jo vuodesta 2014 saakka naista, jonka on uskottu fantasioivan joukkosurmasta esimerkiksi elokuvateatterissa. STT:n tietojen mukaan psykiatrisessa hoidossa ollut nainen on muun muassa kierrellyt elokuvateattereita.
Rikosylikomisario Teijo Ristola Lounais-Suomen poliisista ei vahvista sukupuolta tai kaupunkia ja painottaa, että varsinaista rikosepäilyä asiasta ei ole. Ristola kertoo, että elokuvateatteri oli vain yksi mahdollinen skenaario rikospaikasta.
– Niin pitkälle meneviä suunnitelmia ei ole ollut, että olisi täyttynyt jokin rikoksen tunnusmerkistö. Ei ollut aseita tai mitään. Ainoa konkretia tapauksessa on, että henkilö on harrastanut ampumaurheilua ilma-aseilla, Ristola kertoo.
STT:n tietojen mukaan naisella olisi ollut haluja päästä aseseppäkoulutukseen, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Valmistava koulutuskin päättyi muutamien päivien opintojen jälkeen.
Ilta-Sanomat kertoi joulukuussa 2015, että poliisi oli epäillyt turkulaista naista lapsijoukkoihin kohdistuvista joukkosurmasuunnitelmista vuotta aiemmin. Asiasta kirjattiin rikosilmoitus, mutta poliisi päätyi syyttäjän kanssa siihen, että rikosta ei ollut syytä epäillä.
Poliisi yhteydessä päivittäin
Keskusrikospoliisin (KRP) tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo sanoi toukokuussa MTV Uutisille, että Suomessa on alkuvuonna on ennaltaehkäisty parisenkymmentä potentiaalista koulusurmaa ja kymmenkunta joukkosurmaa.
Lisäksi hänen mukaansa on estetty parisenkymmentä muuta yksittäistä vaaralliseksi tai huomattavan vaaralliseksi arvioitua väkivallantekoa.
STT:n haastattelema rikoskomisario Santeri Sivonen keskusrikospoliisista ei halua täsmentää, kuinka moni joukkosurmafantasioista on esimerkiksi viime vuoden aikana edennyt varsinaisen rikosepäilyn tasolle.
Varhaisen puuttumisen tasolla poliisi on hänen mukaansa päivittäin tekemisissä riskiryhmään kuuluvien kanssa.
– Isolta osalta poliisin käsittelemät tapaukset ovat sellaisia, jossa haaveiltu teko ei koskaan etene niin pitkälle, että se alkaisi. Yleensä kyseessä ovat tunnistetut huolenaiheet, jossa huonosti voivan henkilön kehitykseen pyritään puuttumaan ja viemään sitä parempaan suuntaan, Sivonen sanoo.
Vinkkejä verkosta, kouluista ja läheisiltä
Sivosen mukaan poliisi voi pyrkiä etsimään joukkosurmasta fantisoivia esimerkiksi verkosta. Läheiset, koulut ja muut viranomaiset muodostavat myös verkoston riskiryhmässä olevien henkilöiden löytämiseksi.
Fantasiat voivat tulla myös ilmi henkilön ja poliisin välisestä kontaktista.
– Fantasiointia ei tilastoi kukaan, joten on mahdotonta sanoa, kuinka yleistä tällainen on. Poliisilla on jatkuvasti käynnissä prosessit, joilla pyritään tunnistamaan ja saamaan tietoon juuri ne henkilöt, jotka ovat menossa huolestuttavimpaan suuntaan.
Sivonen muistuttaa, että äärimmäisistä väkivallanteoista haaveilevien joukko on todella marginaalinen. Esimerkiksi kahden kesken luotetun kanssa jaetut tuntemukset vihamielisestä asenteesta tai toistuvasti mielessä pyörivästä väkivallasta ovat tunnistettavia merkkejä riskiryhmään kuulumisesta.