Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen ei sulattanut maalivahti Noora Rädyn päätöstä kieltäytyä elokuussa Calgaryssa pelatuista MM-kilpailuista viime hetkellä. Mustonen iskee nyt asiaan poikkeuksellisen kovilla sanoilla.
Naisten MM-kisat siirrettiin tänä vuonna elokuulle koronaviruspandemian vuoksi. Kokenut tähtimaalivahti Räty oli nimetty Naisleijonien leirille Vierumäelle, mutta vetäytyi pois vahvuudesta. Maalivahtikoulua Minnesotassa pyörittävä Räty vetosi siihen, ettei pystynyt lähtemään töistään suuren vastuunsa myötä.
Naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen tuohtui Rädyn ilmoituksesta, joka tuli hänen mukaansa sovitun MM-kisoihin lähdön jälkeen vain viikko ennen reissuun suuntaamista. Mustonen viittaa nyt lisäksi siihen, että Räty sai kesällä 10 000 euron urheilija-apurahan ja apurahaa saavan urheilijan pitäisi olla apurahakriteerien mukaan käytettävissä maan edustustehtävissä.
– Hän rikkoi opetusministeriön lainsäädäntöä. Minä päävalmentajana oletin, kuten laissa ja määräyksissä lukee, että apurahaurheilijan on aina oltava maajoukkueen käytössä. Minä poloinen uskoin sitä. Tuli yllätyksenä, että joku saa ja voi kieltäytyä, Mustonen puhisee MTV Urheilulle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola korostaa, että lainsäädäntöä ei ole asiaan liittyen olemassa.
– Lainsäädäntö koskee vain sitä, paljonko urheilija-apurahoja myönnetään, ja urheilija-apurahoissa on erikseen kriteerit, jotka niitä myönnettäessä pitää täyttää. Apurahan käytölle on olemassa ehdot ja rajoitukset, Niemi-Nikkola sanoo.
MTV Urheilu nosti aiheen esiin viime viikolla. Haastateltu Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki ymmärsi Rädyn päätöstä sikäli, että kisojen siirtäminen asetti hänet Lehtimäenkin mukaan "hankalaan tilanteeseen".
– Noin periaatteessa minun mielestäni urheilijan, joka saa apurahaa, pitää olla aina käytettävissä maan edustustehtävissä. Se on lähtökohtainen periaate, mutta kyllä mulla ymmärrystä riittää Nooralle tässä kohtaa, Lehtimäki sanoi.
Niemi-Nikkola ruotii asiaa samantapaisesti.
– Ei yksittäinen poissaolo vielä mitään. Kun ammattimainen harjoittelu kuitenkin jatkuu, urheilijan pitäisi olla käytettävissä arvokisoissa, jotka ovat kauden pääkilpailu. On tuossa tulkinnanvarainen tilanne. Joukkueurheilussa apurahakäytäntö on toki nuorempaa kuin yksilöurheilussa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole Niemi-Nikkolan mukaan tällä erää puuttumassa Rädyn tapaukseen. Lehtimäki kuitenkin sanoi, että "yksiselitteinen asia on, että olympialaisissa täytyy olla ilman muuta käytettävissä". Pekingin olympialaiset käydään helmikuussa ensi vuonna.
Yhden MM-hopean, neljä MM-pronssia ja kaksi olympiapronssia urallaan saavuttanut Räty itse vastaa debattiin lyhyesti.
– En kommentoi, asiat selviävät aikanaan. Mika Lehtimäki sanoi teidän jutussanne sen jo hyvin, että OK ymmärtää päätöksen, koska kisat olivat erikoiseen ajankohtaan ja ilmoitettiin vasta myöhään kesällä, Räty viestittää.
"Kaikki tietävät, missä mennään"
Pasi Mustonen on luotsannut Naisleijonia kaudesta 2014–15 lähtien.
Räty pohti Ilta-Sanomissa lauantaina julkaistussa jutussa välejään Pasi Mustoseen ja pohti, että hänen maajoukkuepelinsä voisivat mahdollisesti olla jopa ohi. Mustonen vastaa tiukasti, kun häneltä on kysymässä lausunnosta.
– Ei todellakaan ole. Se on hänen omaa spekulointiaan. Nooralta on kysytty tai hän on lausunut niin.
– Hän tietää aivan hyvin kuuluvansa niiden noin 30 pelaajan joukkoon, joista 23 pelaajaa valitaan tammikuussa olympiakisoihin. Heistä maalivahteja on viisi. Se on käyty kaikkien kanssa läpi, ja Noora sai minun ja maalivahtivalmentaja Vesa Virran antamana tismalleen saman informaation kuin kaikki muut maalivahdit. Hän ei ole millään muotoa erityisasemassa. Hän on yksi pelaaja joukkueesta. Häntä kohdellaan samalla tavalla.
Mustosen mukaan Räty "vetää omat johtopäätöksensä joistakin asioista", ja niille hän ei voi sanojensa mukaan mitään. Mustonen pohtii, että asiassa voi olla "omia huolia ja ahdistuksia".
– Ehkä ahdistusta siitä, valitaanko sittenkään, ja riittävätkö paukut vai eivät.
Mustosen mukaan "kaikki tietävät, missä mennään", ja valintakriteerit ovat samat kuin hänen ensimmäisellä kaudellaan Naisleijonien peräsimessä 2014–15. Ne voi kiteyttää seuraavasti:
1) Kuinka hyvä pelaaja on?
2) Miten pelaajan pelillinen rooli sopii kokonaisuuteen? Maalivahtien kohdalla yksilöiden, kenelle sopii kakkosmaalivahdin rooli ja kuka tulee kolmoseksi, Mustosen sanoin "turistimaalivahdiksi" (päävalmentaja kehuu tässä asemassa edellisissä MM-kisoissa ollutta Jenna Silvosta, jota hienompaa ihmistä siinä roolissa Mustonen ei sanojensa mukaan ole koskaan missään joukkueessa nähnyt).
3) Miten pelaaja vaikuttaa joukkueen yhtenäisyyden tunteeseen, eli miten kova joukkuepelaaja hän on ja miten paljon hän tuo persoonastaan positiivisia asioita joukkueeseen?
– Noin on minun aikanani aina pelaajat valittu ja noilla kolmella valitaan nytkin. Päätös tulee tammikuussa. Tämä on aika yksinkertaista.
Tosin vaikka kriteerit ovat selkeitä, päätökset eivät ole välttämättä helppoja. Mustonenkin toteaa, että kolmen absoluuttisesti parhaan maalivahdin kohdalla harvoin päästään siihen tilaan, että joku hyväksyisi turistina katsomossa istumisen ja välittäisi "mielettömän positiivista ilmettä, jolla on "äärimmäisen iso merkitys joukkueen sisäiselle kemialle arvoturnauksen aikana".
Rädylle ominaisin tontti on ykkösveskarina. Hän on arvokisoissa ollessaan tottunut pelaamaan ja olemaan tähti. Jos Rätyä ei katsottaisi joukkueen ykkösvahdiksi, tilanteessa olisi takuulla joukkuedynaamisesti miettimistä.
"Pelaa hienoa kautta"
Nähtäväksi jää, valitaanko Noora Rätyä ensi helmikuussa käytäviin Pekingin olympialaisiin.
Kun Mustoselta kysyy hänen ja Rädyn väleistä, valmentaja väittää, että mitään ongelmaa ei ole ja eteenpäin on menty. Mustonen heittää useaan otteeseen vastapalloon, mikä tässä on ongelma, vaikka ulospäin tilanne näyttää kaikelta muulta kuin auvoisalta.
Mustonen selvittää käyneensä tilanteen Rädyn kanssa viime perjantaina läpi tavattuaan maalivahdin henkilökohtaisesti Hämeenlinnassa, mutta kahdenkeskisiä keskusteluja hänkään ei avaa.
Hämeenlinnan Pallokerhossa Naisten Liigassa pelaava Räty ei joka tapauksessa kuulu Naisleijonien tuoreeseen joukkueeseen, joka kohtaa marraskuussa maaotteluissa Kanadan Helsingissä ja Turussa. Mustonen toteaa valmennuksen tuntevan maajoukkuekonkari Rädyn, ja hänen mukaansa viimeaikaisella taustalla on muutenkin luonnollinen tilanne, ettei Räty ole nyt viiden maalivahdin poolista maajoukkuepeleissä mukana.
– Noora Räty oli omien sanojensa mukaan 240 päivää pelaamatta peliäkään ennen kuin pelasi syyskuussa ensimmäisen ottelunsa. Kaiken lisäksi tiedämme, että loppukesä meni hänen omien sanojensa mukaan töissä eikä harjoitellessa. Hän ei siis ollut pelannut kahdeksaan kuukauteen pelin peliä eikä ollut koko kesää harjoitellut ammattimaisesti.
Rädyn peliesitykset ovat kuitenkin olleet vahvoja. Hän on pelannut HPK:ssä tällä kaudella Naisten Liigassa seitsemän ottelua torjuntaprosenttina 97,3.
– Hän pelaa erittäin hyvin, hyvää lätkää. Olen seurannut ja vielä intensiivisemmin on seurannut (maalivahtivalmentaja) Vesa Virta. En joka peliä, mutta aika monta peliä olen nähnyt. Hän pelaa hienoa kautta Naisten Liigassa.
Naisleijonien Kanada-otteluissa jalkeilla olevaan joukkueeseen kuuluvat maalivahdit Anni Keisala, Meeri Räisänen ja Eveliina Mäkinen.