Alavetelissä Pohjanmaalla asuva pariskunta Leena ja Marina Furubacka kiittelevät uutta lakia homo- ja lesboparien adoptio-oikeudesta.
Kaksi nyt jo täysi-ikäistä lasta kasvattanut pariskunta aikoo käyttää adoptio-oikeutta. He käyttivät myös parisuhteen rekisteröinnin mahdollistavaa lakia ensimmäisten joukossa.
Lääkäri Leena Furubackan mukaan adoptiolaissa laissa ei ole niinkään kysymys aikuisen oikeudesta, vaan lapsen oikeudesta.
- Aiemmin esimerkiksi erotilanteessa niin sanottu sosiaalinen vanhempi ei ole joutunut minkäänlaisiin velvoitteisiin lasta kohtaan. Sosiaalisella vanhemmalla ei ole edes ollut elatusvelvollisuutta lapseen, joka kuitenkin on hänen kanssaan kasvanut, Leena Furubacka toteaa.
Perushoitaja Marina Furubackan mukaan adoptiolaki tuo turvallisuudentunnetta myös lapselle.
- Lapsille on tärkeää tietää, että heillä on sama turva kuin muillakin lapsilla.
Furubackat toivovat, että tulevaisuudessa samaa sukupuolta oleville pareille annettaisiin heteroparien tavoin oikeus myös ulkoiseen adoptioon.
- Tämä ei tarkoita sitä, että kaikille homopareille pitäisi antaa lupa adoptioon. Eihän kaikkia heteroparejakaan katsota sopiviksi adoptiovanhemmiksi. Adoptiovanhempien testaamisessa pitäisi katsoa sitä, sopivatko hakijat vanhemmiksi, ei sitä, mikä heidän seksuaalinen suuntautumisensa on, sanoo Marina Furubacka.
"Puhemiehen olisi pitänyt keskeyttää Oinonen"
Eduskunnassa homot, lesbot ja koirat yhdistäneen kansanedustaja Pentti Oinosen kommentit Furubackat kokevat äärimmäisen alhaisina.
Pariskunta ihmettelee myös sitä, että vielä 2000-luvulla eduskunnassa voidaan puhemiehen keskeyttämättä käyttää hyvin loukkaavia ilmauksia homoseksuaaleista.
- Eduskunnassa puhemiehellä on vastuu siitä, mitä salissa saa sanoa. Jos Oinonen olisi puhunut samaan sävyyn esimerkiksi etnisestä vähemmistöstä, olisi siitä tullut aika kova meteli. Homoseksuaalisuuden kohdalla tällaiset puheet tuntuvat usein ikävä kyllä olevan sananvapauskysymyksiä, arvelee Leena Furubacka.
Marina Furubacka on huolissaan erityisesti siitä, miten Oinosen kommentit vaikuttavat sateenkaariperheiden lapsiin.
- Itse olen oppinut kovanahkaiseksi, mutta lapsille tällaiset puheet voivat olla hyvin rankkoja. Nimittely kohdistuu kuitenkin lasten omiin vanhempiin.
Pohjanmaalla ollaan suvaitsevaisia
Usein pienet paikkakunnat mielletään hankaliksi asuinympäristöiksi seksuaalivähemmistöille. Furubackat ovat kuitenkin kokeneet pienen Alavetelin suvaitsevaiseksi paikaksi .
- En ole kokenut ennakkoluuloja itseäni kohtaan ainakaan henkilökohtaisesti, mutta lehtien palstoilla yleisönosastoissa esiintyy aina silloin tällöin negatiivista kirjoittelua, kertoo Leena Furubacka.
Hän kokee, että pienellä paikkakunnalla on jopa helpompi elää kokonaisvaltaista elämää kuin suurkaupungissa.
- Suvaitsevaisuus täällä on ikään kuin koeteltu asia. Ihmiset eivät kykene olemaan välittämättä. Suurkaupungeissa seksuaalivähemmistöt liikkuvat omissa piireissään, mutta kukaan piirin ulkopuolinen ei taas tiedä seksuaalisesta suuntautumisesta.
- Kyllä täällä Pohjanmaalla on paljon parempi asua kuin Helsingissä, jatkaa Marina Furubacka.