Presidentti, kansainvälisesti arvostettu rauhanneuvottelija Martti Ahtisaari on kuollut 86-vuotiaana.
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari syntyi kesäisessä Viipurissa vuonna 1937. Hän joutui pakenemaan perheensä kanssa kodista vain kaksivuotiaana, kun talvisota syttyi.
Ahtisaari kuvaili myöhemmin itseään ikuiseksi pakolaiseksi ja kertoi, että evakkovuodet jättivät häneen vahvan jäljen.
– Ei katkeroittavasti, vaan ihmisten kohtaloita ymmärtäen ja rauhan arvon tuntien, presidentti Sauli Niinistö kuvaili maanantaina muistopuheessaan.
Ahtisaari asui perheensä kanssa Kuopiossa ja kävi Kuopion lyseota, kunnes perhe muutti Ouluun. Ahtisaari valmistui ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta vuonna 1956. Tämän jälkeen hän suoritti asepalveluksen ja opiskeli kansakoulunopettajaksi.
Ahtisaaren pitkä ja merkittävä ura alkoi jo 23-vuotiaana. Tuolloin Ahtisaari sai paikan ruotsalaisrahoitteisen oppilaskodin johtajana Pakistanissa.
Tämän jälkeen Ahtisaari päätyi töihin ulkoministeriön vastaperustettuun kehitysaputoimistoon ja liittyi sdp:hen.
Ahtisaari avioitui Eeva Hyvärisen kanssa vuonna 1968. Nuorukaiset olivat tavanneet toisensa jo Kuopiossa, Kuopion nuorissa luonnonystävissä.
– Ei meistä kukaan niin suuria haaveillut, että tässä tultaisiin vaikka presidenteiksi, Eeva Ahtisaari on muistellut myöhemmin MTV:n dokumentissa.
Seuraavana vuonna hei saivat pojan, Marko Ahtisaaren.
4:02
Näin kauniisti Martti ja Eeva Ahtisaari puhuivat toisistaan vuonna 2017 julkaistussa MTV:n dokumentissa
Vuodet suurlähettiläänä ja edistämässä Namibian itsenäisyyttä
Vuonna 1973–1977 Ahtisaari toimi Suomen suurlähettiläänä Tansaniassa, Sambiassa, Somaliassa ja Mosambikissa.
– Jos en olisi saanut suurlähettilään tehtävää Tansaniassa ja tavannut näitä kaikkia afrikkalaisia ystäviä, niin tuskin olisi minun urani ollut sellainen kuin se oli, Ahtisaari muisteli vuonna 2017 julkaistussa MTV:n dokumentissa.
Vuonna 1976 Ahtisaari siirtyi perheineen New Yorkiin. Hän toimi muun muassa YK:n Namibia-valtuutettuna vuosina 1977–1981.
Martti Ahtisaari vierailee eduskunnassa seuraamassa kehitysapukeskustelua maaliskuussa 1984.
Ahtisaari muistetaan erityisesti Namibiasta. Hän oli YK-projektin johdossa, jonka päämääränä oli saada Namibia itsenäistymään.
– Joskus oli vaarana, että usko alkaa pettää, mutta kyllä me olimme sinnikkäitä, Ahtisaari muisteli dokumentissa.
YK:n Namibian erityisedustaja Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari Windhoekin kotinsa edessä 1. huhtikuuta 1989.
YK:n Namibian erityisedustaja Martti Ahtisaari ensimmäistä päivää toimessaan Windhoekissa Namibiassa 1. huhtikuuta 1989. Ahtisaari, hänen apulaisensa Cedric Thornberry ja YK:N PR- ja julkaisupäällikkö, norjalainen Jan Anderssen esittelevät vaalijulistetta: "Namibia Free and Fair Elections" ’89
Namibiassa pidettiin lopulta ensimmäiset vapaat vaalit vuonna 1989 ja seuraavana vuonna maa sai itsenäisyyden. Ahtisaari sai prosessista kritiikkiäkin, mutta hän ja Eeva Ahtisaari saivat maan kunniakansalaisuuden. Maassa nimettiin myös lapsia Martiksi.
Ahtisaaren kaima Martti-poika Namibiassa kotipihallaan vuonna 1995.
Vuodet presidenttinä
Vuonna 1993 Ahtisaari, tuolloin SDP:n presidenttiehdokas, piti "Ystävän kirje" -puheen, jolla hän yllätti puoluevaltuuston.
Ahtisaari luki vasemmistolaisen ystävänsä pitkän kirjeen, joka sisälsi poikkeuksellisen voimakasta arvostelua puolueita kohtaan.
– Siinä missä presidentti Koivisto aikanaan mursi Kekkosen vallan, Ahtisaari otti omaksi ajatuksekseen murtaa korporaatioiden ja puolueiden liiallisen vallan Suomessa, kuvaili toimittaja ja Ahtisaaren lehdistövastaavana toiminut Jussi Lähde MTV:n dokumentissa vuonna 2017.
Ahtisaari matkusti presidentinkampanjansa aikana pitkin Suomea pitämässä puheita ja tapaamassa ihmisiä.
Vuonna 1994 pitkä diplomaatti- ja virkamiesura katkesi, kun Ahtisaari valittiin ensimmäisenä Suomen tasavallan presidentiksi suoralla kansanvaalilla. Ahtisaari voitti toisella kierroksella Elisabet Rehnin. Hänestä tuli Suomen 10. presidentti.
Kuningatar Elisabet II tapasi tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren Mäntyniemessä vierailulla Suomessa paluumatkallaan Venäjältä vuonna 1994.
Presidentti Ahtisaari verryttelyasussa lentokoneessa matkallaan Kauko-idässä vuonna 1995.
Martti Ahtisaari Ruisrockissa poikansa Markon kanssa.
Presidentti Martti Ahtisaari, rouva Eeva Ahtisaari ja Marko Ahtisaari kuuntelemassa ylioppilaskunnan laulajien vapputervehdystä linnan pihalla vuonna 1996.
Martti Ahtisaari toivotti tervetulleeksi Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin. ’97
Presidentit ryhmäkuvassa Mäntyniemessä 21. maaliskuuta 1997. Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton, Suomen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin.
Presidentti Martti Ahtisaari haki ulkoministeri Tarja Halosen, puolustusministeri Anneli Tainan ja ulkopoliittisen neuvonantajansa Alpo Rusin golfkärryllä Kultarannan portilta torstaiseen presidentin esittelyyn vuonna 1997.
Vuonna 1999 Ahtisaari vahvisti perustuslain kokonaisuudistuksen.
Presidentti Martti Ahtisaaren ensimmäinen valtiovierailu Ruotsiin vuonna 1999. Presidentin otsaan ilmestynyt laastari aiheutti lukuisia spekulaatioita Tukholman Kuninkaanlinnan yöllisistä tapahtumista. Presidentti Ahtisaari piti paluulennolla tiedotustilaisuuden suomalaistoimittajille.
Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela tapaa tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren Suomen-vierailullaan 15. maaliskuuta 1999.
Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari valssin pyörteissä Presidentinlinnassa itsenäisyyspäivänä vuonna 1999.
Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari luki Presidentin perinteisen uudenvuoden puheen Linnassa vuonna 1999.
Ahtisaari toimi presidenttinä vuoteen 2000 asti. Tänä aikana Suomi liittyi EU:hun ja yhteisvaluutta euroon.
1:27
Näin Ahtisaari varmisti Suomen EU-jäsenyyden.
Vuodet rauhanvälitysjärjestössä
Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaari toimi merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä.
Hän perusti vuonna 2000 rauhanvälitysjärjestö CMI:n, Crisis Management Initiativen. Nykyään järjestö tunnetaan nimellä CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation.
Ahtisaari muistetaan erityisesti Acehin rauhanneuvotteluista. Ahtisaari neuvotteli Indonesian ja Acehin itsenäisyysliikkeen välille rauhansopimuksen vuonna 2005.
CMI:n hallitus vuonna 2005.
Ahtisaaren vuosikymmenten työ sai korkeimman kansainvälisen tunnustuksen, kun hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008. Nobel-komitean puheenjohtaja kuvaili Ahtisaaren panostaneen yli kolmekymmentä vuotta kansainvälisten konfliktien ratkaisuun monilla mantereilla.
Nobel-juhlassa puheessaan Ahtisaari totesi, että kaikki konfliktit voidaan ratkaista.
– On aina etuja, joita sota edistää. Siksi he, joilla on valtaa ja vaikutusvaltaa, voivat myös pysäyttää ne.
Ahtisaari otti vastaan Nobel-tunnustuksen vuonna 2008.
2:00
Presidentti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto
2010-luvulla CMI:n toimintaa laajennettiin ja Ahtisaari kiersi ympäri maailmaa kansainvälisissä tehtävissä.
Presidentti Niinistö: ”Suomalainen, jolla oli suuri sydän”
Ahtisaari asui suuren osan elämästään ulkomailla. Hän oli omien sanojensa mukaan kuitenkin tavattoman onnellinen saadessaan syntyä pohjoismaahan.
Eeva Ahtisaari (vas), presidentti Martti Ahtisaari, presidentti Sauli Niinistö, Jenni Haukio, presidentti Tarja Halonen sekä Pentti Arajärvi itsenäisyyspäivän vastaanotolla Linnan juhlissa Helsingissä sunnuntaina 6. joulukuuta 2015.
Nobelisti, presidentti Martti Ahtisaari oli keskustelijana Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön demokratiaa nykymaailman paineessa käsittelevässä paneelikeskustelussa Helsingissä 26. syyskuuta 2017, vasemmalla rouva Eeva Ahtisaari.
Ahtisaari esiintyi tiettävästi viimeistä kertaa julkisuudessa tammikuussa 2020, kun hän osallistui SDP:n kansanedustajan ja moninkertaisen ministerin Matti Ahteen hautajaisiin Kallion kirkossa.
1:26
Tässä on Martti Ahtisaaren viimeinen esiintyminen julkisuudessa
Syyskuussa 2021 tasavallan presidentin kanslia ilmoitti Ahtisaaren sairastavan Alzheimerin tautia ja vetäytyvän julkisuudesta. Ahtisaari menehtyi pitkän sairauden uuvuttamana maanantaina 16. lokakuuta.
Presidentti Niinistö piti tänään muistopuheen Martti Ahtisaarelle. Hän luonnehti Ahtisaarta kansainväliseksi, suureksi suomalaiseksi.
– Suomalainen, jolla oli suuri sydän. Hän uskoi ihmiseen, sivistykseen ja hyvyyteen.
– Ihmisarvo oli hänelle jakamaton.
Suruliputus Martti Ahtisaaren muistolle Presidentinlinnassa Helsingissä.
14:11
Näin Niinistö muisteli edesmennyttä Martti Ahtisaarta.