Ahtisaari muistetaan kansainvälisesti erityisesti laajamittaisesta rauhantyöstään, joka toi Ahtisaarelle Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008.
Presidentti Martti Ahtisaari menehtyi maanantaina 16. lokakuuta kello 6.40 Helsingissä. Ahtisaari oli kuollessaan 86-vuotias.
Lue myös: Martti Ahtisaari saa valtiolliset hautajaiset
Ahtisaari oli järjestyksessään Suomen 10. presidentti vuosina 1994–2000. Hän on toiminut myös muun muassa suurlähettiläänä ja vaikuttanut YK:ssa apulaissihteerinä (1977–1981) ja alipääsihteerinä (1982–1983 sekä 1987–1991).
Ahtisaari toimi presidenttinä poikkeuksellisesti vain yhden kauden, mutta hänen presidenttikautensa osui merkittävään aikaan, kertoo MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Ahtisaari nousi presidentiksi politiikan ulkopuolelta Suomen kamppaillessa pahimman laman kourissa.
– Suomi oli hyvin rikki ja hyvin jakautunut. Nuoren pääministerin Esko Ahon johdolla jouduttiin tekemään todella kipeitä leikkauksia ja säästöpäätöksiä ja suomalaisten luottamus perinteisiin poliitikkoihin oli hyvin alhaalla. Tähän tilaukseen Martti Ahtisaari politiikan ulkopuolelta, jollain lailla ryvettymättömänä ja jo silloin kansainvälisenä henkilönä oli Lasse Lehtisen hoksaus siitä, että nyt suomalaiset haluavat aivan toisenlaista presidenttiä, Lehtimäki kertoo.
Ahtisaari valittiin presidentiksi vuoden 1994 vaaleissa SDP:n ehdokkaana. Presidentinvaalien toisella kierroksella vastassa oli RKP:n ehdokas, puolustusministeri Elisabeth Rehn. Ahtisaari sai äänistä 53,9 prosenttia.
Vuoden 2000 vaaleissa Ahtisaari ei halunnut pyrkiä toiselle kaudelle, vaan palasi presidenttikautensa jälkeen sovittelemaan kansainvälisiä konflikteja.
2:00
Katso uutisjuttu lokakuulta 2008, kun presidentti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.
Ahtisaari edusti läntisiä arvoja
Ahtisaari poikkesi edeltäjistään myös vahvalla länsimielisellä maailmankuvallaan, kertoo MTV Uutisten Maailma ja kotimaa -toimituksen päällikkö Mirja Kivimäki. Ahtisaari puhui jo vuosikymmeniä siitä, miksi Suomi ei kuulu niihin järjestöihin, joihin muut demokraattiset valtiot kuuluvat.
– Maailmankuvaltaan hän oli aikaansa edellä siinä, että hän edusti monessa mielessä läntisiä arvoja, jotka ovat tällä hetkellä vahvasti läsnä. Hän kannatti esimerkiksi Nato-jäsenyyttä ja EU-jäsenyyttä, Kivimäki kertoo.
Lue lisää: Presidentti Ahtisaari: Suomen haettava Nato-jäsenyyttä Ruotsin ohi – "Minä jättäisin ruotsalaiset" (2016)
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari vaaliuurnilla EU-kansanäänestyksessä Helsingin Kauppakorkeakoululla lokakuussa 1994.
Ahtisaaren presidenttikaudella Suomi kääntyi pysyvästi länteen. Suomessa päätettiin EU-jäsenyydestä neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä vuonna 1994 ja jäsenyys alkoi seuraavan vuoden alussa. Nato-jäsenyys ei kuitenkaan saanut vielä vuosiin kannatusta suomalaisilta.
– Paljon Ahtisaaren presidenttikauden jälkeen puhuttiin siitä, olisiko siinä kohtaa avautunut Suomelle ikkuna muun muassa Boris Jeltsinin aikana lähteä rohkeammin pyrkimään kohti Natoa, mutta sillä ei ollut siinä vaiheessa poliitikkojen eikä suomalaisten kannatusta. Jälkikäteen hän on hyvin paljon pitänyt esillä sitä, että Suomen olisi pitänyt lähteä nopeammin ja rohkeammin kohti Nato-jäsenyyttä. Nythän se toteutui vasta puolipakolla Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022, Lehtimäki kertoo.
Presidentti Ahtisaari isännöi Venäjän presidentti Boris Jeltsinin ja Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin vierailua Helsingissä maaliskuussa 1997.
Lue myös: Sauli Niinistö muistopuheessaan Martti Ahtisaaresta: "Ihmisarvo oli hänelle jakamaton"
Lapsia nimettiin Martiksi
Ahtisaari tunnettiin vaikeiden rauhanprosessien vetäjänä ja hänen elämäänsä leimasi kansainvälinen rauhanvälitystyö jo ennen presidentinuraa. Ahtisaari toimi muun muassa YK:n Namibia-valtuutettuna vuosina 1977–1981.
– Ahtisaari oli 70–80-luvuilla mukana Namibian itsenäistymisprosessissa ja siellähän tämän prosessin myötä syntyi lapsiakin, joita nimettiin Martiksi sen vuoksi, että kansakunta tiesi olevan paljosta velkaa Martti Ahtisaarelle, Kivimäki kertoo.
Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela tapasi tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren Suomen-vierailullaan 15. maaliskuuta 1999.
Ahtisaari muistetaan erityisesti myös Kosovon kriisin sovittelusta vuonna 1999 ja Indonesian rauhanneuvotteluista vuonna 2005. Vuosikymmenten työ sai korkeimman kansainvälisen tunnustuksen vuonna 2008, kun Ahtisaari palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2008. Samana vuonna hänet palkittiin Unescon rauhanpalkinnolla sekä Geuzenpenning-mitalilla.
Presidentti Martti Ahtisaari saapui Osloon vastaanottamaan Nobelin rauhanpalkintoa joulukuussa 2008.
Ahtisaari perusti vuonna 2000 Crisis Management Initiativen, josta on kehittynyt kansainvälisesti tunnettu rauhanvälitysjärjestö. CMI vaihtoi toukokuussa nimeään ja on tätä nykyä CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation.