Yli puolet siviilipalveluksen suorittajista valitsee siviilipalveluksen käytännöllisten syiden perusteella, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus.
Käytännöllisiä syitä ovat esimerkiksi työkokemuksen hankkiminen, normaali työaika ja mahdollisuus yöpyä omassa kodissa.
Enää reilu kolmasosa hakeutuu siviilipalvelukseen vakaumuksen perusteella.
Siviilipalvelus tarjoaa uskonnon ja omantunnon vapauden mukaisen palvelusmuodon vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille. Runsaan 20 vuoden aikana siviilipalveluksen suosio on pysynyt lähes samalla tasolla.
- Siviilipalveluksen suorittaa vuosittain noin 1800 miestä. Se on noin seitsemän prosenttia koko asevelvollisten ikäluokasta.
- Työpalvelu suoritetaan työpaikoilla, jotka ovat solmineet erillisen sopimuksen Siviilipalveluskeskuksen kanssa. Näitä työpaikkoja on arviolta 2000.
- Palveluspaikat voivat olla valtion tai kunnan yksiköitä, seurakuntia tai yleishyödyllisiä säätiöitä, yhteisöjä ja yhdistyksiä.
- Palveluspaikka ei voi olla voittoa tavoitteleva yritys.
- Siviilipalveluksen kesto on 347 vuorokautta.
- Siviilipalvelus ei ole avoin vapaaehtoisille, vaan sen roolina on huolehtia vakaumuksellisesta syystä kieltäytyvien palveluksesta.
- Naiselle siviilipalveluksen suorittaminen on pakollista vain silloin, jos varusmiespalvelus keskeytyy 45 palvelusvuorokauden jälkeen.
Suomen lain mukaan siviilipalvelukseen pääseminen edellyttää kirjallista vakuutusta vakaumukseen perustuvasta syystä.
Tutkimuksen mukaan halu opiskella tai tehdä työtä siviilipalveluksen aikana eivät ole niin merkittäviä siviilipalvelukseen hakeutumisen perusteita kuin käytännölliset syyt.
Varusmiespalveluksessa vierastetaan erityisesti ryhmäkuria, yksityisyyden puutetta ja kasarmielämän säädeltyä elämää ja sen eroa normaalista arjesta.
Siviilipalveluksen muuttuneet merkitykset maanpuolustusvelvollisuuden kokonaisuudessa -tutkimus tehtiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toimesta.
Tutkimukseen vastasi reilu 2600 siviilipalvelusvelvollista.
Siviilipalvelukseen tullaan armeijan kautta
Reilut neljä kymmenestä siviilipalveluksen suorittajasta tulee siviilipalvelukseen varusmiespalveluksen kautta. Yleisimmät syyt varusmiespalvelun keskeyttämiseen ovat uskon kadottaminen varusmiespalvelukseen ja palvelukseen liittyvä henkinen rasitus.
Tutkimuksen tehnyt dosentti Valdemar Kallunki ehdottaa, että siviilipalveluksen vakaumuksellisuutta koskevia ehtoja muutetaan selkeämmiksi erityisesti armeijan keskeyttävien osalta.
Kallungin mukaan olisi hyvä, jos siviilipalvelukseen voisi hakea keskeyttämällä varusmiespalveluksen, jos armeijassa ei yksinkertaisesti pärjää.
Hänen mukaansa vakaumuksellisen perusteen vaatiminen siviilipalvelukseen siirtyviltä on ongelmallista uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta.
– Osa siviilipalvelusvelvollisista joutuu vakuuttelemaan vakaumustaan vastoin tosiallista tilannetta, Kallunki sanoo.
Kallunki muistuttaa, että siviilipalvelus on suurimmalle osalle palveluksen suorittavista erittäin positiivinen kokemus. Hänen mukaansa siviilipalvelus on hyvä tapa saada nuoria osaksi työelämää.