Helsingin hovioikeus tuomitsi tänään sarjakuristajana tunnetun Michael Penttilän törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta 2,5 vuoden vankeuteen.
Hovioikeuden mukaan Penttilä, 52, suunnitteli 17-vuotiaan naisen kuristamista viime vuoden alkupuolella. Tutkintavankeudessa parhaillaan murhasta epäiltynä istuva mies määrättiin hovioikeuden tuomiolla heti vangittavaksi.
Penttilä velvoitettiin maksamaan uhrille korvausta kärsimyksestä vaaditut 4 000 euroa.
Syyte kaatui aiemmin käräjäoikeudessa, mutta hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota ja katsoi, että Penttilä laati viime vuoden alkupuolella yksityiskohtaisen suunnitelman 17-vuotiaan tytön törkeästä pahoinpitelystä kuristamalla.
Hovioikeus perusti ratkaisunsa useisiin seikkoihin, jotka MTV Uutiset koosti tähän juttuun.
Penttilän tunnistaminen
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että Penttilä oli juuri se henkilö, joka yritti tunkeutua tammikuussa 2017 nuoren naisen asuntoon.
17-vuotias tyttö oli yksin kotona, kun hän kuuli asunnon ulko-ovelta ääniä, jotka viittasivat siihen, että joku pyrkii tunkeutumaan sisälle asuntoon.
Tyttö meni katsomaan ovisilmästä ja hän näki lyhyen aikaa henkilön, ennen kuin tämä peitti kädellään ovisilmän. Henkilöllä oli lyhyet hiukset, musta pipo, musta nahkatakki, siniset farkut ja nahkahansikkaat.
Tyttö tunnisti ovella käyneen henkilön myöhemmin Penttiläksi nähtyään tämän huhtikuussa 2017 kerrostalon pihalla. Tästä ei ilmoitettu tuoreeltaan poliisille, vaan vasta myöhemmin.
Käräjäoikeus: Tunnistamisen liittyi epävarmuutta
Käräjäoikeus katsoi, että tytöllä oli vain lyhyt aika tehdä ovisilmästä havaintoja oven takana olleesta henkilöstä ja oikeuden mukaan tunnistamiseen liittyi epävarmuustekijöitä.
Hovioikeus tuli toiselle kannalle ja totesi, että tytön tunnistamista voidaan pitää luotettavana. Oikeuden mukaan tunnistamisen luotettavuuteen vaikutti olennaisesti se, mitä tuntomerkkejä tyttö kertoi tekijästä ja myös tunnistamisen spontaanius.
Hovioikeus katsoi, että tytön tunnistamisen ja sitä tukevan muun todistelun perusteella on selvitetty, että nimenomaan Penttilä yritti tunkeutua tammikuussa 2017 tytön asuntoon.
Hovioikeus totesi myös, että Penttilä ei ollut ilmeisesti yrittänyt tunkeutua mihinkään muihin asuntoihin ja hänen oli mahdollista tarkkailla, milloin tyttö on yksin kotona.
Michael Penttilä hovioikeudessa asianajajansa kanssa maaliskuussa.
Kirje tärkeänä todisteena
Maaliskuussa 2017 Penttilä hakeutui deittisivustolle hakemaan seuraa ja hän sai ilmoituksen, jonka olisi lähettänyt Suzy-niminen nainen.
Penttilä näki huhtikuussa kerrostalon pihalla tummahiuksisen nuoren naisen, jota hän kertoi luulleensa Suzyksi. Nuori nainen meni sisälle kerrostalon rappuun.
Penttilä kirjoitti Suzylle kirjeen ja kävi pudottamassa sen 17-vuotiaan tytön postiluukusta sisään. Tyttö ihmetteli kirjettä ja hänelle selvisi kirjeessä olleiden tietojen perusteella, että kirje oli Michael Penttilältä, jolla oli Instagramissa tili nimelä "nahkahansikkaat".
Isä sopi tapaamisesta
Tyttö kertoi kirjeestä heti isälleen, joka sopi Penttilän kanssa tapaamisen kerrostalon pihalle.
Tyttö seurasi tapaamista ikkunasta ja tunnisti Penttilän samaksi henkilöksi, joka oli käynyt asunnon oven takana tammikuussa 2017 ja yrittänyt tunkeutua sisään.
Tyttö ei ollut ennen tapaamista olettanut Penttilän olleen sama henkilö, joka yritti tunkeutua asuntoon. Hovioikeuden mukaan tämä ennakko-odotuksen puuttuminen lisäsi tytön tunnistamisen luotettavuutta.
Tyttö ilmoitti spontaanisti Penttilän nähtyään, että hän on sama henkilö, joka kävi oven takana.
Hovioikeuden mukaan asiassa on selvää, että Penttilä toi tytön asunnon postiluukusta Suzylle osoitetun kirjeen huhtikuussa 2017.
LUE MYÖS: Sarjakuristaja lähetti "rakkauskirjeen" 17-vuotiaalle naapurilleen
Penttilällä henkeä uhkaava perversio
Hovioikeus totesi, että Penttilän seksuaalinen perversio "asfyksofilia", johon kuului voimakasta kuristamista ja hapensaannin kontrollointia, on harvinainen ja henkeä uhkaava.
Hovioikeus katsoi erikoispsykologin lausuntoon ja Penttilän aiempaan rikoshistoriaan nojaten, että Penttilällä on pakonomainen tarve kuristaa.
Penttilällä on hovioikeuden arvion mukaan heikko oiretietoisuus, eli hän ei kykene juurikaan hillitsemään käyttäytymistään eikä lopettamaan toimintaansa ajoissa. Hän ei myöskään tunnista perversioonsa liittyviä vaaratekijöitä.
Tätä johtopäätöstä tukee hovioikeuden mukaan voimakkaasti Penttilän rikoshistoria, jossa on useita kuristamista sisältäneitä tekoja, joista suurimpaan osaan on liittynyt myös seksuaalista väkivaltaa.
Penttilän uhreista osa on kuollut. Hovioikeuden mukaan Penttilän 17-vuotiaaseen tyttöön kohdistunut teko eteni jo varsin lähelle rikoksen yritystä ja se lisää teon moitittavuutta.
Penttilän aiemmat rikokset ovat tekotavaltaan hänellä todetun vaarallisen perversion mukaisia ja sellaista tekoa Penttilän katsottiin nyt suunnitelleen.
Valitsi uhrin tarkoituksella
Hovioikeus totesi, että Penttilä oli vankilasta vapautumisen jälkeen käyttänyt seksuaalipalveluja ja katsonut runsaasti pornografista materiaalia. Sen jälkeen oli oikeuden mukaan varsin todennäköistä, että Penttilä pyrkii hankkimaan sopivan henkilön voimakasta kuristamista ja uhrin hapensaannin kontrollointia sisältävän tekonsa kohteeksi.
Hovioikeus katsoi, että Penttilällä oli pakonomainen tarve ja myös riittävän yksityiskohtainen suunnitelma siitä, että hän kohdistaa kuristamista ja hapensaannin kontrollointia valitsemaansa 17-vuotiaaseen tyttöön.
Hovioikeuden mukaan Penttilän kanssa samassa taloyhtiössä asunut nuori nainen soveltui hyvin kohteeksi.
Hovioikeuden mukaan Penttilä pyrki tunkeutumaan asuntoon toteuttamaan perversionsa mukaista seksuaalista väkivaltaa sisältävää toimintaa. Asuntoon tunkeutuminen keskeytyi, kun Penttilä näki tytön tarkkailevan häntä ovisilmästä.
Tämän jälkeen Penttilä lähestyi tyttöä kirjeellä ja pyrki sen avulla kanssakäymiseen tämän kanssa.
LUE KIRJE SANASTA SANAAN: Tällaisen rakkauskirjeen sarjakuristaja lähetti naapurintytölle
Hovioikeuden arvion mukaan jo tämä kirje yksin osoitti, että Penttilällä oli yksityiskohtainen suunnitelma uhriin kohdistuvan teon tekemisestä. Kanssakäymisen oli hovioikeuden mukaan määrä johtaa tytön kuristamiseen ja hapensaannin kontrollointiin.
Uhrin kuolemaa ei kuitenkaan voitu pitää suunnitelman päämääränä, vaikka kuristaminen olisikin saattanut johtaa uhrin kuolemaan.
Hovioikeus katsoi, että suunnitelma oli pitänyt sisällään törkeän pahoinpitelyn sisältävän teon tekemisen, mutta ei sen sijaan syytteessä katsotulla tavalla uhrin tappamiseen asti ulottuvaa tekoa.