Henkisen rasituksen lisäksi jatkuva stressi voi vaikuttaa kehoon negatiivisesti. Jollei stressiä hoida tai lievennä ajoissa, voi se jopa tuhota fyysistä terveyttäsi.
Lue listaus stressin aiheuttamista yleisimmistä fyysisistä oireista!
Sydän
Stressi voi aiheuttaa sydämentykytystä. Verenpaine saattaa nousta ja tykytyksen vuoksi sydän voi tuntua tulevan ulos rinnasta. Lisääntynyt rasitus voi synnyttää myös rytmihäiriöitä.
Keuhkot
Stressaajalla on taipumusta hengittää raskaasti ja nopeasti, joka voi aiheuttaa suurta rasitusta keuhkoille. Kiivas sisäänhengittäminen voi puolestaan aiheuttaa paniikkikohtauksen. Paniikkikohtauksessa ihminen voi haukkoa happea liikaa, joka voi aiheuttaa hyperventilaation. Liiallinen sisäänhengitys antaa keholle enemmän happea, kuin mitä se tarvitsisi, jolloin veren hiilidioksidipitoisuus puolestaan laskee. Tämä taas pakottaa sydämen toimimaan lujempaa, joka rasittaa hengityselimistöä.
Vatsa
Stressi pistää ruuansulatuselimistön koville. Mitä kauemmin stressi jatkuu ja vatsa voi huonosti, sitä suurempi riski on sairastua vatsahaavaan tai ärtyneen suolen oireyhtymään. Stressin myötä koko ruuansulatuselimistö voi oireilla – stressaantunut voi kärsiä huonosta ruoansulatuksesta, refluksitaudista, ummetuksesta, pahoinvoinnista tai ripulista.
Kuvituskuva.
Lihakset
Monilla stressi oireilee tietyillä kehon alueilla, kuten selässä, kasvoissa, kaulassa tai niskassa. Jatkuva jännitys näissä lihaksissa johtaa kireyteen ja kipuun. Mitä kauemmin kireys painaa lihaksia, sitä vaikeampi jännitystä on vapauttaa. Joillakin stressi voi lisätä leukalihaksien kiristelyä ja hampaiden narskuttelua – unessa sekä valveilla.
Iho
Stressi voi vaikuttaa negatiivisesti myös ihon vointiin. Se altistaa ihon erilaisille ihottumille, aknelle ja psoriasikselle.
Immuunijärjestelmä
Stressissä elimistö kuin huutaa jatkuvasti kehon puolustusjärjestelmää apuun. Lopulta, kun keho on oikeassa vaarassa, ei puolustusjärjestelmä enää välttämättä toimikaan niin hyvin, ja voi näin altistaa kehon sairastumisille.
Hedelmällisyys
Krooninen stressi voi vaikuttaa heikentävästi myös hedelmällisyyteen. Stressi viestii keholle, “ettei nyt ole hyvä hetki”, ja voi vaikeuttaa lisääntymistä.
Paino
Keho tuottaa useita stressihormoneja. Yksi on kortisoli, jota keho tuottaa kroonisessa stressissä liikaa. Kortisolin tehtävä stressin aikana on saada keho energisemmäksi. Tämä voi olla hyvä nopeissa stressaavissa suorituksissa, mutta jokapäiväisen elämän kannalta se ei ole hyvä asia. Koska kortisoli sekoittaa aineenvaihduntaa, se voi lihottaa, näin johtaa jopa verenpainetautiin ja sydänongelmiin.
Pää
Stressi voi olla kivuliasta, etenkin jos se ilmenee kroonisina päänsärkyinä ja migreeninä. Naiset ovat lähes kaksi kertaa alttiimpia jännityspäänsäryille kuin miehet.
Poista stressiä näin
Jos kamppailet stressin aiheuttamien fyysisten oireiden kanssa, kokeile lieventää niitä näillä keinoilla:
– Liikunta
– Meditaatio
– Jooga
– Syvähengitys
– Terveellinen ruokavalio
– Riittävä uni
– Hyvä seura
– Mielekkään harrastukset
– Ammattiapu
Lähteet: psychologytoday.com, terveyskirjasto.fi
Kuvat: Colourbox.com