SM-liigaseurat yrittävät tavoitella isoa kasvua pysyäkseen Euroopan muiden sarjojen vauhdissa. MTV Urheilun Marko Leppänen kirjoittaa, että tuloja pitää hankkia nyt aivan uuden ajattelun kautta.
LUE MYÖS: Sihvonen: Risto Dufva "teki jo kuolemaa" – hämmästyin puhelussa pari vuotta sitten, yhtäkkiä alkoi tapahtua
SM-liigan ympärillä on herätetty paljon keskustelua siitä, että yhä useampi Euroopan sarja ajaa suomalaisen kruununjalokiven ohi. Suurin syy siihen on tietenkin palkanmaksukyky, sillä raha kerää lahjakkuutta.
Suomi lähtee takamatkalta, sillä aika monessa Euroopan maassa on enemmän asukkaita, rahaa ja bisneksiä. Isoista maista löytyy rtkpalveluita, paanasia ja anttosia, jotka ovat valmiita sijoittamaan urheiluun rahaa ilman suuria haaveita saada niitä koskaan takaisin.
SM-liiga on edelleen urheilullinen ja tasokas sarja, mutta rahat eivät vaan yksinkertaisesti riitä korkeampien palkkojen maksuun. Sama tilanne on muillakin aloilla: lontoolaispankkiiri nettoaa enemmän kuin kollega Helsingissä.
Tilannetta ei ole helpottanut koronakauden jälkeinen syksy, jolloin monella liigapaikkakunnalla on tuskailtu yleisömäärien kanssa. Pelicans on pelannut lupaava alkukauden ja Olli Jokinen on saanut ryhtiä Jukureihin, mutta molempien kotipelien keskiarvo on alle 2 000.
Juttu jatkuu kuvan alla
Oulun Kärpät on kehittänyt toimivan reseptin oheisliikentoimintaan, ja se pyörittää esimerkiksi Qstock-festivaalia. Siksi se ei ole niin riippuvainen yleisötuloista kuin monet muut seurat.
Ja mitä tehdään SM-liigassa. Täällä hoetaan vuodesta toiseen ”parannetaan ottelutapahtumaa” -jargonia.
Mikä on sellainen ottelutapahtuman parannus, jolla saadaan lisää yleisöä katsomoon? Lambadaa tanssivat jääkarhut? Hierovat tuolit? Hunksien paluukeikka erätauolla?
SM-liigan pelin tasosta ollaan aika ajoin huolestuneita, mutta sillä on tosiasiassa hyvin marginaalinen vaikutus yleisömäärään. Jos liigakaukaloissa pelattaisiin KHL-tasoista kiekkoa, yleisömäärät tuskin nousisivat. Toisaalta eivät laskisi, jos Mestiksen pelaajat vetäisivät päälleen liigapaidat.
Useimmille katsojille isoin juttu on tulla tapaamaan tuttuja, juomaan pari olutta ja toivomaan, että kotijoukkue edes yrittäisi tosissaan voittaa. Pelikirjahipsterit ovat pieni mutta äänekäs vähemmistö.
***
SM-liigan hallitus on paineistanut seuroja niin, että sarjan kokonaisliikevaihto nousisi 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Se on kova tavoite, jos raha aiotaan repiä pelkästään urheilutuotteesta.
SM-liigan tuore strategia on kuin ajokortti formulakuskille: se on hyvä olla olemassa, mutta sillä ei vielä voiteta yhtään osakilpailua. Uutuutena strategiaan on lisätty vastuullisuus, mikä on hieno arvo, mutta sinänsä itsestäänselvyys, joka ei tuo euroakaan kassaan.
Osakeyhtiöiden ainoa tapa saada kasvua on satsata jääkiekon ulkopuoliseen toimintaan. Jääkiekkoseuroilla on siihen monia muita yhteisöjä paremmat lähtökohdat.
LUE MYÖS: SM-liigassa muhii siirtopommi: Kärpät yhdistetty isoihin KHL-kauppoihin – kaksi avainpelaajaa lähdössä?
Kun SM-liigaottelut, CHL-pelit, satunnaiset harjoitusottelut ja pudotuspelit lasketaan yhteen, seuralla voi olla viitisenkymmentä kotiottelua, joista saa tuloja. Se on vähän, kun ajattelee, että kulut juoksevat joka päivä.
Vuodesta jää aika monta päivää vielä tehdä muuta. Kesällähän tietysti koko Suomi on katatonisessa tilassa, joten sen varaan ei kukaan pane mitään.
Jokaisen liigaseuran pitäisi tutkia tarkkaan millainen liiketoimi voisi olla heidän juttunsa. Helppoa ei tule olemaan ja monet alat ovat kilpailtuja, mutta aihioitakin on paljon.
Jääkiekkoseuroilla on oma valmis identiteetti, kannattajakunta ja paljon sitoutuneita yritysasiakkaita. Vaaditaan uudenlaista ajattelua, järkeviä riskejä, bisnesosaajien palkkaamista ja hallitusvastuita, kuten ihan normaalissakin liiketoiminnassa. Pelaajatkin voi ottaa enemmän ”hyötykäyttöön”.
Rauma ja Oulu ovat olleet edelläkävijöitä jääkiekon ulkopuolisissa bisneksissä. Se näkyy jäälläkin. Molemmat ovat SM-liigan isoja seuroja, joilta voi odottaa menestystä vuodesta toiseen.
Oheisbisneksiä on kyllä vuosien varrella aika ajoin yritetty, vaihtelevalla menestyksellä. Voisiko SM-liigan johdon puolelta saada niiden virittelyyn enemmän ohjetta ja tukea?
Usein kuvio on mennyt niin, että "joku" keksi oheen "jotain" ja toimii ensiksi oman toimensa ohella seuraten, että lähteekö takka vetämään. Jos lähtee, hän irtisanoutuu ja lähtee pyörittämään tuottoisaksi osoittautunutta bisnestä omaan lukuunsa.
Uudenlaisten liiketoimien kautta lisääntyvät eurot mahdollistavat omien tähtien kotiuttamisen ulkomailta, ja junnustarat voisivat pysyä vähän pidempään kotimaassa. Harjoittelu- ja peliolojen kehittäminen on huomattavasti helpompaa, kun pankkitilillä on painetta.