Jääkiekon SM-liiga Oy:n toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen on nöyrä karun tosiasian edessä. Liigaseurat tekivät päättyneillä tilikausillaan tappiota yhteensä noin kahdeksan miljoonaa euroa.
Vaikka ensi viikolla alkavan 50-vuotisjuhlakauden kylkeen liimaisi millaisia kiiltokuvia tahansa, riittää suomalaisen urheilun viihdejätin moottoreilla eli liigaseuroilla kirittävää muuallakin kuin kaukalossa.
Pulkkinen nostaa esille kolme asiaa, jotka ovat vaikuttaneet nähtyyn tuloskehitykseen.
– Yleinen kustannustaso vaikuttaa joka ikiseen yhtiöön. Ei se väistele jääkiekkoa, hän kertoi STT:lle tiistaina Helsingissä järjestetyssä Liigan avaustilaisuudessa.
Pulkkisen toinen pointti on jään tasolta ja nostaa liigaseurojen ydintoiminnan kustannuksia.
– Yksi asia on globaali kilpailu pelaajista ja sitä kautta palkkatason nousu. Se ei voi olla vaikuttamatta.
– Kolmas keskeinen tekijä on se, että meillä on seuroja ja joukkueita, jotka kasvavat todella voimakkaasti. Sitten on pienempiä seuroja, joilla liikevaihdot ovat laskeneet. Jokaisen seuran täytyy panostaa todella kovaa liiketoimintaympäristöönsä, että bisnestä saadaan kasvatettua.
Isokaan ei osu aina nappiin
2:03
SM-liiga uudisti tuomarilinjaansa – nämä esimerkit avaavat estopelaamisen sääntömuutoksia.
Yrittäminen on aina riski, ja urheiluseuran pyörittäminen vasta iso riski onkin. Osinkoja jää harvoin jaettavaksi.
Liiga on ollut sarjana poikkeuksellisessa asemassa Suomessa, koska monen seuran kohdalla jääkiekko on ollut kannattavaa liiketoimintaa.
Nyt aaltoliike vei joukolla alaspäin.
LUE MYÖS: SM-liigaan palaava tähtihyökkääjä myöntää – houkutellut MM-kultamitalistiveljeään joukkueeseensa: "Olen tehnyt työtä"
Tuoreimpana SaiPa kertoi tiistaina hirmutappioistaan, joita sen taustayhtiö teki noin 1,3 miljoonaa euroa päättyneellä tilikaudella. Liigan heittopussilta tappiota pystyi odottamaankin, mutta se yllätti, kun kolme peräkkäistä Suomen mestaruutta voittanut Tappara kertoi elokuun puolivälissä reilun 200 000 euron miinuksestaan.
– Isoillekin tulee kausia, ettei kaikki mene ihan nappiin, Pulkkinen myönsi.
– Inflaatio on ollut aika voimakas. Kun viime kausi alkoi, kaikki Liigan johtoryhmän starttipalaverissa olivat huolissaan yleisestä kustannustason noususta.
"En odota ison kuvan muuttuvan"
Mietittävää on riittänyt jo useita vuosia, vaikka Liiga selvisi yllättävän hyvin koronapandemiasta, joka pysäytti pelitoiminnan täysin maaliskuussa 2020. Tuon jälkeen koronapandemia vaikutti erilaisin rajoituksin vielä kahden seuraavan kauden pelaamiseen ja tulonhankintaan.
Liiga selvisi, mutta seurojen tilikausista 2023–24 tuli pääasiassa tappiollisia.
– Kaikki eivät ole vielä julkistaneet tilinpäätöksiään, Pulkkinen sanoi ja jatkoi:
– En odota ison kuvan muuttuvan. Eihän me kovin montaa positiivista tulosta nähty viime kaudella. Siitä keskusteltiin johtoryhmän kanssa tämänkin vuoden starttipalaverissa.
Pulkkinen muistuttaa pitkästä kehityksestä.
– Pitää katsoa pidemmälle kuin vain yhteen kauteen. Joskus voi tulla yksittäisiä epäonnistumisia. Pitää olla huolissaan, jos se on trendi. Silloin se vaatii vahvasti (seurojen) omistajien tukea, että niistä selvitään.
Kulutuspainetta alhaalta
Pulkkinen mainitsi pelaajamarkkinoiden olevan todella kuumat. Riskinotto voi johtaa taloudellisiin tappioihin.
– Kun panostaa ja panostaa vielä vähän enemmän, voi käydä näin.
Alkava kausi poikkeaa yli kymmenestä edeltävästä ja luo uuden mahdollisuuden riskipanostuksiin. Liiga on auki alaspäin, kun Mestiksen mestari haastaa karsinnoissa Liigan play out -pelien häviäjän.
Pulkkinen ei näe karsintojen palauttamisen johtaneen vielä kilpavarusteluun.
– Luonnehtisin joukkueiden kasaamista melko normaaliksi. Siirtorajan kynnyksellä tullaan varmaan näkemään liikehdintää erityisesti häntäpäässä, mutta myös toisessa päässä sarjataulukkoa.
LUE MYÖS: Heikki Hiltunen jättää tehtävänsä
Kun putoamispaine on, ei suljetun sarjan vitsausta tyhjennysmyyntejä nähdä sarjan tyvipäässä. Tämän mainitsi Jääkiekon SM-liiga Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunenkin kaudenavauspuheessaan.
– Kukaan heitä peliä kesken. Ei ole varaa siihen, hän alleviivasi.
Pääomat lisenssikuntoon
Totuus paljastuu talvella, mutta varmaa on se, että Mestiksen mestarilla on kivinen tie ensin voittajaksi omassa sarjassaan ja sitten vielä liigajoukkueen kukistajaksi. Toiseksi korkeimman sarjatason seura on kukistanut liigajoukkueen karsinnoissa edellisen kerran keväällä 2000, jonka jälkeen kioski pantiin kiinni ensimmäisen kerran.
Tuon jälkeen nousijat KalPa (2005), Sport (2014), KooKoo (2015), Jukurit (2016) ja joukkuemäärän alkavaksi kaudeksi peräti 16:een lihottanut Kiekko-Espoo (2024) ovat saaneet liigapaikkansa enemmän kabinettipelillä kuin kaukalopelillä.
Ja vaikka Mestiksen mestari kukistaisikin liigajoukkueen karsinnoissa, on seula liigakelpoiseksi tiukka.
Pulkkinen muistuttaa siitä, että nykyistenkin seurojen pitää täyttää liigalisenssiehdot ja talousasioissa katsotaan useampaa kuin yhtä kautta. Huolimaton taloudenpito voi johtaa liigapaikan menettämiseen, vaikka kaukalossa paikka säästyisikin.
– Kohta alkaa lisenssien haku. Tietyt kriteerit pitää täyttää. Pitää pystyä osoittamaan, että pääomat ovat kunnossa.