Vaikka talouseliitin kiinnostus politiikkaan ei varsinaisesti yllätä, Elon Muskin symboloima uusi poliittinen tilanne on aidosti poikkeuksellinen, sanoo akatemiatutkija Matti Ylönen STT:lle.
Teknologiamiljardöörit peesaavat kilpaa Yhdysvaltain tulevaa presidenttiä Donald Trumpia.
Viestipalvelu X:n omistaja Elon Musk on ollut jo jonkin aikaa Trumpin tukija ja osa Trumpin tulevaa hallintoa.
Trump on valinnut Muskin johtamaan tehokkaan hallinnon toimielintä (Doge) yhdessä liikemies Vivek Ramaswamyn kanssa.
Viime viikolla, eli alle kaksi viikkoa ennen Trumpin virkaanastujaisia, Metan perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg ilmoitti, että Trumpin kiivaasti kritisoima yhtiö löysää moderointiaan muun muassa Facebookissa ja Instagramissa.
Myös Amazonin omistajaa Jeff Bezosia on syytetty Trumpin tulevan hallinnon hännystelystä tämän omistaman Washington Post -sanomalehden viimeaikaisissa linjauksissa.
Miljardöörien toimissa on kyse laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta kohti oikeistolaisempaa ja konservatiivisempaa politiikkaa, sanoo digijättien rooliin perehtynyt Helsingin yliopiston akatemiatutkija Matti Ylönen STT:lle.
Lisäksi mukana on annos poliittista ja taloudellista opportunismia.
Teknologiainnovaatioiden kehtona tunnettu Kalifornian Piilaakso yhdistettiin pitkään liberaaleihin arvoihin ja politiikkaan. Muutos alkoi 1990-luvun lopulla, kun dotcom-nettibuumi alkoi, Ylönen kertoo.
– Paypalin perustaja Peter Thiel, joka osti Elon Muskin ensimmäisen yrityksen, alkoi pikku hiljaa profiloitua konservatiivisten ja hyvin oikeistolaisten poliittisten projektien ajajana. Ja tietysti Elon Muskilla on ollut tässä myös henkilönä viime vuosina hyvinkin keskeinen rooli, Ylönen sanoo.
Uudet tuulet näkyvät muun muassa presidentinvaalien rahoituksessa. Ylösen mukaan teknologiateollisuuden vaalirahoituksen virta on kääntynyt varsin voimakkaasti republikaanien suuntaan.
Lue myös: Faktantarkistusverkosto tyrmää Zuckerbergin väitteet sensuurista
Faktantarkistuksen loppu miellyttää republikaaneja
Metan linjanmuutos mukailee Trumpin republikaanipuolueen ja Muskin näkemyksiä.
Muun muassa Facebookissa ja Instagramissa käytetty faktantarkistuskäytäntö loppuu ja tilalle tulee viestipalvelu X:n kaltaisia käyttäjien kirjoittamia huomioita. Konservatiivit olivat haukkuneet faktantarkistuskäytäntöä sensuuriksi.
– Oli siinä (Zuckerbergin viestissä) uusia sävyjä. Siitä pisti silmään esimerkiksi Euroopan unioniin kohdistuva avoin kritiikki, joka sekä tuki Trumpin narratiivia että vähän kannusti Trumpia myös käymään voimakkaammin EU:n teknologiapolitiikassa osoittaman vallan kimppuun, Ylönen sanoo.
Zuckerberg sanoi viestissään faktantarkistajien olleen "liian poliittisesti puolueellisia" ja väitti maan hallinnon ja median ajaneen tiukempaa sensuuria. Musk taas kehui linjausta pian sen julkistamisen jälkeen "cooliksi".
Aiemmin liberaalimpana profiloituneen Zuckerbergin suunnanmuutos on helppo lukea voittajan kelkkaan hyppäämisenä.
– Epäilen, että hän ei sellaista lausuntoa olisi antanut, jos (demokraattien ehdokas) Kamala Harris olisi voittanut presidentinvaalit, Ylönen toteaa.
Lue myös: Time-lehti nimesi Donald Trumpin vuoden henkilöksi
Muskin poliittinen aktiivisuus poikkeuksellista
Talouseliitin kiinnostus ja vaikutus politiikkaan ei sinänsä ole uusi tai yllättävä ilmiö.
Poliittiset ja taloudelliset intressit sekoittuvat jo liikemiehenä tunnetuksi tulleessa presidentti Trumpissa. Myös mediamoguli Rupert Murdoch on ymmärretty pitkään poliittiseksi vaikuttajaksi.
Murdoch omistaa Yhdysvaltain suosituimman uutiskanavan Fox Newsin, maan oikeiston äänitorven.
– Murdoch on ollut aktiivinen, mutta ei hänkään tietääkseni keskellä muiden valtioiden vaaleja ole lähtenyt ottamaan aggressiivisesti kantaa sillä tavalla kuin Musk, Ylönen sanoo.
Musk on avoimesti kommentoinut myös Euroopan sisäpolitiikkaa esimerkiksi antamalla Saksan vaalien alla tukensa laitaoikeistolaiselle Vaihtoehto Saksalle -puolueelle (AfD). Muskin symboloima nykyinen tilanne onkin myös aidosti poikkeuksellinen, Ylönen sanoo.
– Hänellä on suuri fani- ja seuraajakunta sosiaalisen median alustalla, joka ohittaa perinteisen median kanavat. Kyllähän kaikki tämmöinen on ihan uutta.
Somealustat kannibalisoivat mediat
Laajempi kehys miljardööripolitiikalle on Ylösen mukaan poliittisen ilmapiirin kärjistyminen.
Sitä on ruokkinut entisestään sosiaalisen medioiden alustojen algoritmeihin perustuva toimintalogiikka.
Toisaalta myös poliitikot ovat huomanneet sosiaalisen median keinoksi perinteisen median ohittamiseen.
Suoran yhteyden lisäksi alustojen kautta he voivat puhua äänestäjäkunnilleen tavoilla, jotka olisivat aiemmin nostaneet kohun tai jääneet uutisoimatta, Ylönen sanoo.
– Poliittinen keskustelu ja debatti ja kannanmuodostus tapahtuvat aina joillakin foorumeilla. Nyt hyvin keskeisiä foorumeita ovat nämä yksityisomisteiset ja amerikkalaisissa ja kiinalaisissa omistuksissa olevat alustat, jotka ovat samalla kannibalisoineet (perinteisen) median ansaintalogiikkaa, mikä on tietysti ollut myös poliittinen päätös ja päästetty tapahtumaan, Ylönen sanoo.
EU voisi haastaa digijättejä
Trumpin tuleva kausi tulee olemaan merkittävä somejäteille. Keskeisessä roolissa on juuri Euroopan unioni, jonka myös Zuckerberg epäsuorasti haastoi moderointia koskeneessa ilmoituksessaan.
– Tästä Trumpin kaudesta tulee aikamoinen tulikoe Euroopan komissiolle siitä, miten lähdetään tulkitsemaan uusia digialaa koskevia säädöksiä, joita sillä on työkalupakissaan, Ylönen sanoo.
EU hyväksyi vuonna 2022 muun muassa digipalvelusäädöksen, jolla Ylösen mukaan voitaisiin lähteä aktiivisesti haastamaan sekä X:n että Zuckerbergin ilmoituksen myötä myös Metan löyhää moderointipolitiikkaa.
Suomellakin on roolinsa, sillä EU:n digiasioista vastaavaksi komissaariksi nimitettiin Henna Virkkunen (kok.).
– Minusta Euroopassa olisi keskeistä ottaa vaikka digipalvelusäädöksen ja sen isojen sakkojen uhan mahdollisuuksia käyttöön siten, että niiden kautta voidaan tukea ja turvata demokratian pilareita. Samalla tunnepitoiseen, algoritmiseen politiikkaan pitäisi puuttua vahvistamalla niitä instituutioita, joita meillä on sellaisen politiikan tekemiseen, joka perustuu vähemmän vastakkainasetteluun, Ylönen sanoo.