Poliisi kirjasi viime vuonna lähes 46 000 rikosilmoitusta kaupoissa tapahtuneista näpistelyistä. Kaupan ala on arvioinut, että näpistelyt aiheuttavat vuosittain noin 4,5 miljoonan euron vahingot, minkä lisäksi tulevat esimerkiksi kamerajärjestelmiin ja hälytyslaitteisiin liittyvät kustannukset.
Näpistelyistä epäiltyjä oli noin 35 000, joista selvästi suurin osa oli yli 21-vuotiaita. Poliisihallituksen mukaan suurin osa näpistyksistä tapahtuu pääkaupunkiseudulla.
– Vuonna 2018 kaikista rikosilmoituksista reilu 10 000 tapahtui Helsingissä, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho.
Aho huomauttaa, että poliisilla on tieto vain niistä näpistelyistä, jotka johtavat rikosilmoitukseen. Osa näpistelijöistä ei jää kiinni, minkä lisäksi osa kaupoista ei tee ilmoitusta poliisille. Tämän taustalla on Kaupan liitto ry:n asiantuntijan Ilkka Niemisen mukaan useimmiten se, että aina ei ole mahdollista sitoa työntekijän aikaa poliisin odottamiseen.
Itsepalvelukassallakin voi jäädä kiinni
Kaupan alan mukaan näpistelyjen aiheuttamien vahinkojen lisäksi 100 miljoonaa euroa menee suojaaviin kustannuksiin, kuten kamerajärjestelmiin ja hälytyslaitteisiin.
– Tämä vaikuttaa katteeseen, ja asiakkaat maksavat näitä takaisin omissa ostoksissaan, Aho sanoo.
Ahon mukaan näpistelijät jäävät kiinni joko valvontakameroiden, hälyttimien tai henkilökunnan tarkkaavaisuuden ansiosta. Myös toiset asiakkaat ilmoittavat havainnoistaan.
Nieminen kertoo, etteivät monet näpistelijät ymmärrä, että myös itsepalvelukassoja valvotaan ja myös niiden kohdalla voi jäädä kiinni.
Ahon mukaan lapset ja nuoret näpistelevät eniten päihteitä, meikkejä, makeisia, vaatteita, energiajuomia ja virvokkeita. Aikuiset näpistelevät eniten päihteitä, vaatteita, elintarvikkeita ja elektroniikkaa.
Ammattinäpistelijät keskittyvät arvokkaampaan omaisuuteen, jota he sitten kauppaavat eteenpäin. Moni ammattilainen näpistelee tilaustavaraa, jolle on jo halukkaita ostajia.
Niemisen mukaan suurin muutos näpistelyissä liittyykin juuri varastamisen ammattimaisuuden lisääntymiseen. Myös varkaiden röyhkeys on lisääntynyt.
– Moni heistä ei välitä lainkaan, jäävätkö he kiinni, jääkö varkaudesta kamerakuvaa tai onko sillä todistajia. Vaikka varastetun tavaran arvo olisi pieni, tekijä saattaa vastustaa kiinniottoa hyvinkin väkivaltaisesti, Nieminen sanoo.
Isommissa kaupungeissa syrjäytyneet, kuten huumeidenkäyttäjät, erottuvat joukosta. Niemisen mukaan he ovat usein täysin välinpitämättömiä kiinnijäämisestä, koska seuraukset voivat jäädä täysin uupumaan, jos sakkoja ei muunneta vankeudeksi.
Näpistely voi viestiä nuoren ongelmista
Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikön Tatjana Pajamäen mukaan ei ole harvinaista, että lapsi tai nuori syyllistyy näpistykseen. Puhutaan kuitenkin eri asioista, jos kyseessä on pieni lapsi tai nuori tai jos kyseessä on yksittäinen näpistys tai säännöllinen ja systemaattinen toiminta.
– Hyvin pienillä lapsilla kyse on enemmänkin impulsiivisesta toiminnasta ja tiedon puutteesta. Kouluikäisillä lapsilla moraalikysymykset alkavat jo hahmottua, joten säännöllinen näpistely on huolenaihe, joka viestii jostakin.
Nuorilla näpistely liittyy monesti kasvamiseen, auktoriteettien haastamiseen ja rajojen kokeilemiseen. Nuorella voi olla ongelmia kotona tai koulussa tai hän voi pyrkiä miellyttämään kavereitaan.
Sen sijaan, että vanhemmat keskittyisivät pohtimaan lapselle tai nuorelle rangaistusta, heidän olisi Pajamäen mukaan tärkeä pyrkiä näkemään käyttäytymisen taakse.
Kiinnijääminen voi pysäyttää kierteen
Kun kyseessä on rajoja ravisteleva kertaluonteinen tapaus, vakava mutta lämmin keskustelu yleensä riittää. Lapsi tai nuori, jolla on hyvä suhde lähiaikuiseen, tyypillisesti pelästyy ja häpeää asiaa.
Poliisi tekee näpistelyistä lastensuojeluilmoituksen.
– Mielestäni on todella hyvä asia, että lapsi tai nuori jää näpistelystä kiinni ja tilanne pystytään pysäyttämään tiukasti. Jos lapsi tai nuori saa jatkettua toimintaa pitkään, siitä voi tulla luvaton rutiini, josta on ajan kuluessa yhä vaikeampaa päästä eroon, Pajamäki sanoo.
Lastensuojeluilmoitus johtaa siihen, että perhe pysähtyy arvioimaan tilannetta yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Arvioinneissa saattaa esimerkiksi herätä huoli nuoren mielialasta, kuten ahdistuneisuudesta tai masentuneisuudesta, jolloin lähdetään pohtimaan mahdollisia tukitoimenpiteitä. Arvioinneissa saattaa myös paljastua esimerkiksi piiloon jäänyttä koulukiusaamista.
Kaupan liiton Niemisen mukaan koulu on näpistelyjen ehkäisyssä tärkeä toimija. Aiemmin esimerkiksi poliisit kävivät kouluissa viemässä viestiä, ettei varastaminen kannata, ja toimintamuotoon olisikin Niemisen mukaan tärkeä palata.
– Tärkeintä on silti kodin tuki, joka valitettavan usein jää puuttumaan vanhempien omien ongelmien tai välinpitämättömyyden takia.