Kaupat haluavat varkaille lähestymiskiellon – poliisi kertoo, milloin myymälävarkaus on "a-luokan tehtävä"

Tilastokeskuksen tilastoissa viranomaisten tietoon tulleissa myymälävarkauksissa näkyy koko maan tasolla selvä, vuodesta 2017 asti jatkunut kohoava trendi.

Vuonna 2017 viranomaisten tietoon tuli 44 907 myymälävarkautta, kun vuonna 2023 niiden lukumäärä oli jo 59 828.

Vastaava trendi on myös ryöstöissä, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kari Siivo. Hänen mukaansa on kasvu on usean tekijän summa, johon liittyvät ainakin päihteidenkäyttö sekä ja taloudellinen ja sosiaalinen tilanne.

– Kaikki kustannukset ovat nousseet ja työttömyys kasvanut. Oikein kurjimmassa tilanteessa olevat joutuvat näpistämään, mutta kyllä kaupan turvallisuuden ammattilaisten kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut ilmi myös ammattimainen ja järjestelmällinen rikollisuus, Siivo sanoo.

Lue myös: "Ei pärjätä nykyisillä keinoilla" Kaupan ala on huolissaan, eteneekö kriittinen hanke oikeusministeriössä

Poliisi priorisoi

Se, ehtiikö poliisipartio puuttua havaittuun myymälävarkauteen heti, riippuu monesta tekijästä.

– Jos epäilty on paikalla ja vartija on esimerkiksi ottanut hänet kiinni, se ei ole kiireellinen hälytystehtävä, mutta kuitenkin viivytyksettä hoidettava. Jos kyseessä on väkivallan uhkaa tai väkivaltaa, tällaista ryöstötyyppistä, se on jo ihan a-luokan kiireellinen, välittömästi hoidettava tehtävä.

Tilastokeskuksen tiedoista käy ilmi, että vuosien 2017–2023 välisenä aikana poliisi on selvittänyt keskimäärin 66 prosenttia tietoon tulleista myymälävarkauksista. Se on Siivon mukaan korkea lukema.

– Se on kuitenkin selvä asia, että poliisi joutuu priorisoimaan tapauksia. Pimeä myymälävarkaus, josta ei ole valvontatallenteita eikä mahdollisuutta käydä paikan päällä, jää helposti pimeäksi. Poliisi suosittelee kuitenkin, että ilmoitukset tehdään aina.

Korkein oikeus otti kovan linjan

Asiaan on puututtu korkeinta oikeutta myöten. Se linjasi viimevuotisessa ennakkopäätöksessään, että toistuvista näpistysrikoksista voidaan määrätä myös vankeustuomio. Linjauksen pohjana oli tapaus, jossa henkilö oli anastanut vajaan kuuden kuukauden aikana 40 eri kerralla valintamyymälöistä alkoholia ja tupakkaa 10–44 euron arvosta.

Korkein oikeus katsoi anastusten perustuneen pitkäjänteiseen ja toisen omaisuudesta piittaamattomaan toimintatapaan, joten niitä ei katsottu kokonaisuutena arvostellen vähäisiksi.

Poliisihallituksen Siivo kertoo, että poliisi vie tällaiset myymälävarkaudet syyttäjälle, jos henkilö on tehnyt niitä vuoden aikana enemmän kuin viisi.

– KKOn viimevuotisen ennakkoratkaisun mukaisia näpistyssarjoja, joissa näpistykset on katsottu varkauksiksi, ei liene kovin montaa Helsingissä tai muualla maassa. Muutoin myymälävarkauket ja näpistyssarjat ovat kyllä yleisiä ympäri Suomen.

Lakimuutos tulossa?

Näpistysten ja myymälävarkauksien määrän kasvusta puhuttiin tiistaiaamuna myös Huomenta Suomessa. Hallitusohjelmassa on kirjaus lakimuutoksesta, jonka perusteella henkilölle voitaisiin määrätä lähestymiskielto tiettyä yritystä kohtaan. Kaupan ala on ajanut lakia voimakkaasti jo toista vuotta.

Keskon turvallisuuspäällikkö Petri Käyhkö ja Suomen yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä olivat sitä mieltä, että lainsäädäntö tarvitaan mahdollisimman pian.

– Se tarkoittaisi aika lailla samaa kuin ihmisten välinen lähestymiskielto. Henkilö, jolle tällainen kierto on määrätty, ei saisi mennä liikeeseen tai myymälään asioimaan, Albert Mäkelä sanoi.

Lähestymiskiellon saamiseksi taustalla täytyisi olla rikos, rikoksen uhka tai muu vakava häirintätilanne. 

–Toistuva vakava häiriökäyttäytyminen, henkilökunnan uhkailu, toistuvat myymälävarkaudet. Kaupassakin tulee käyttäytyä hyvin. Ei tällaisia kovin kevein perustein määrättäisi, Käyhkö sanoi. 

Todennäköisesti määräaikaisen lähestymiskiellon määräisi tuomioistuin. Vastaava lainsäädäntö on jo käytössä Ruotsissa ja siellä siitä on saatu ainakin alkuvaiheessa positiivisia kokemuksia.

– Tässä työnantaja on se, joka voi hakea lähestymiskieltoa. Tämä tarvitaan sen takia, että työntekijöille saadaan turvaa tällaisessa tilanteessa, Mäkelä sanoi.

Mäkelä kertoi, että myös työntekijöiden kokema uhka on lisääntynyt. Se käy ilmi esimerkiksi palvelualojen ammattiliitto Pamin tekemästä kyselyistä.

– Se luku oli aika korkea. Se on kasvanut viidessä vuodessa 50 prosentista 56 prosenttiin. Yli puolet joutuu kohtaamaan työssään häirintää.

Kaupan liitto on arvioinut, että myymälävarkaudet aiheuttavat kaupan alalle vuosittain miljardin euron kustannukset. Puolet summasta koostuu varastetun tavaran arvosta ja toinen puoli turvallisuuden eteen tehdyistä toimenpiteistä.

Juttua muokattu 24.7. kello 8.45. Täsmennetty Kari Siivon sitaattia sarjarikoksista.

Lue myös: Olisitko itse hoksannut? Katso, miten vikkelästi taskuvaras näpisti naisen puhelimen tämän nenän edestä

Oululainen mies tehtailee pikkurikoksia sarjatulella – päätyi kaupan takahuoneesta poliisin pahnoille

Yhtä henkilöä epäillään 142 myymälävarkaudesta viime vuoden aikana