Huippukokouksessa puhutaan alueen turvallisuustilanteesta ja merenpohjassa kulkevien yhteyksien paremmasta suojelemisesta.
Itämeren alueen Nato-maiden johtajat kokoontuvat tänään Helsinkiin presidentti Alexander Stubbin ja Viron pääministerin Kristen Michalin isännöimään huippukokoukseen. Tapaamisen aiheena on alueen turvallisuustilanne ja erityisesti vedenalaisen infrastruktuurin suojeleminen.
Presidentinlinnassa järjestettävään kokoukseen osallistuvat Stubbin ja Michalin lisäksi Naton pääsihteeri Mark Rutte, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Latvian presidentti Edgars Rinkevics, Liettuan presidentti Gitanas Nauseda, Puolan pääministeri Donald Tusk, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen.
Lue myös: Poliisi: Vältä autoilua Helsingin keskustassa tiistaina
Suorat lähetykset
Nato-kokouksen yhteydessä järjestetään kaksi tiedotustilaisuutta, jotka MTV Uutiset Live näyttää suorina lähetyksinä. Ensimmäinen niistä alkaa kello 12.15 ja jälkimmäinen 15.30.
Kokous järjestettiin nopealla aikataululla sen jälkeen kun Suomi pysäytti Venäjältä lähteneen Eagle S -tankkerin aluevesilleen.
Laivan epäillään aiheuttaneen joulupäivänä ankkuriaan merenpohjassa raahaamalla vaurioita Suomen ja Viron väliseen Estink 2 -sähkönsiirtoyhteyteen sekä useisiin tietoliikennekaapeleihin.
Keskusrikospoliisi on takavarikoinut aluksen toistaiseksi ja sitä tutkitaan Porvoon edustalla.
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) toivoo kokoukselta konkretiaa ja viestiä, että eri valtiot ja toimijat toimivat yhdessä.
– Aika paljon tehtävää, että näitä voidaan jatkossa torjua. Tämä tuskin jää viimeiseksi tapaukseksi, kun laiva kulkee ankkuri alhaalla, Savola sanoi Huomenta Suomessa.
– Ehkä pitäisi myös keskustella siitä, miten kriittistä infrastruktuuria pystytään suojaamaan paremmin. Jos Itämeri menee kiinni, me olemme pussin perillä, mitkä ovat ne huoltovarmuusreitit sen jälkeen?, Savola pohtii.
Kokous osoittaa suoraan Venäjälle, että Natolla on kykyä ja tahtoa toimia, toteaa puolestaan SDP:n kansanedustaja puolustusvaliokunnan jäsen Jani Kokko.
– Miten kansainvälistä merioikeutta yhdessä tulkitaan niin, että se mahdollistaisi epäilyttävien laivojen pysäyttämisen, tarkistamisen ja jopa estäisi niiden pääsyn Itämerelle, Kokko sanoi.
10:26
Katso Savolan ja Kokon haastattelu kokonaisuudessaan.
Lue myös: Aloittaako Nato pidemmän operaation Itämerellä? Tutkija: "Pidän mahdollisena"
Nato ja JEF ovat jo reagoineet
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom teki Cookinsaarten lipun alla liikennöivälle Eagle S:lle satamavaltiotarkastuksen tämän kuun alussa. Tarkastuksessa laivasta löytyi niin vakavia puutteita, että Traficom asetti sen operointikieltoon.
Nato on jo päättänyt lisätä sotilaallista läsnäoloaan Itämerellä tapahtuneen jälkeen. Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Nato on päättänyt lähettää alueelle kaksi alusta.
Myös Britannian johtama kymmenen maan JEF-puolustusyhteistyöryhmä on ilmoittanut tehostavansa Venäjän niin kutsuttuun varjolaivastoon kuuluvien laivojen seurantaa Itämerellä kriittisten kohteiden läheisyydessä.
Epäilyttäviä vedenalaisten kohteiden vikaantumisia on tapahtunut Itämerellä myös aiemmin. Syksyllä 2023 hongkongilaisessa omistuksessa olevan Newnew Polar Bear -laivan epäiltiin katkaisseen Suomen ja Viron välillä kulkevan Baltic Connector -kaasuputken. Viime vuoden marraskuussa huomion kohteena oli puolestaan kiinalainen Yi Peng 3 -alus, jonka epäiltiin vaurioittaneen Suomesta Saksaan ja Ruotsista Liettuaan kulkevia kaapeleita.
Eagle S:stä poiketen kumpikin edellä mainittu laiva pääsi jatkamaan matkaansa pois Itämereltä.