Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg arvioi Venäjän entistä vihamielisemmän asenteen olevan monitahoinen uhka Naton jäsenmaille ja Euroopalle.
Stoltenberg nostaa esiin MTV Uutisten erikoishaastattelussa erityisesti Venäjän keskimatkan ohjukset, jotka voivat kantaa ydinaseita.
– Venäjä jatkaa keskimatkan ydinaseiden hankintaa. Aseet voivat saavuttaa jokaisen Euroopan pääkaupungin minuuteissa. Ohjukset ovat osa Venäjän suurta sotilaallista varustautumista.
Ohjusten hankintaa on aiemmin rajoitettu Yhdysvaltojen ja Venäjän välisellä INF-sopimuksella.
Venäjä rikkoi ohjusten määrää rajoittavaa sopimusta viime vuosikymmenellä, mikä suututti Yhdysvaltojen silloisen presidentin Donald Trumpin. Sittemmin molemmat maat irtautuivat sopimuksesta, ja sen voimassaolo lakkasi vuonna 2019.
Stoltenberg kuvailee rauennutta sopimusta tärkeimmäksi maiden väliseksi asesopimukseksi.
Lue myös: Mikä on Nato? Sotilasliitto selitettynä 60 sekunnissa
Venäjä koventanut otteitaan
Stoltenberg aloitti pääsihteerinä vuonna 2014, eli samana vuonna kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan. Pääsihteerin mukaan Venäjä on koventanut otteitaan siitä lähtien.
– Olemme nähneet aggressiivisemman Venäjän, ei ainoastaan Ukrainaa kohtaan vaan myös Nato-maita kohtaan.
Soltenberg kuvaa Naton ja Venäjän suhteita huonoimmiksi sitten kylmän sodan. Pääsihteerin vastauksista huokuu Venäjän moninainen uhka.
– Nato on vastannut tähän suurimmalla toimintatavan muutoksella sitten kylmän sodan, kuten sijoittamalla taisteluosastoja itäisiin jäsenmaihin ja Baltiaan. Naton on oltava vahva.
– Se on tietenkin tärkeää myös Suomelle, joka tällä alueella ei kuulu Natoon.
Venäjä on pyrkinyt sekaantumaan Nato-maiden sisäpolitiikkaan kyberiskuilla, mutta myös sen sisäpolitiikassa on kuohunut. Venäjä on kasvattanut sotilasvoimiaan ja vahvistanut ydinasearsenaaliaan.
Yhteyden täytyy säilyä
Stoltenberg vierailee parhaillaan Suomessa Naton suurlähettiläistä koostuvan Pohjois-Atlantin neuvoston kanssa. Nato-maiden suurlähettiläistä koostuva neuvosto on sotilasliiton korkein päättävä elin ja se ei ole aiemmin vieraillut Suomessa.
Venäjä sulki hiljattain Naton yhteystoimiston Moskovassa sen jälkeen, kun Nato karkotti Brysselin yhteystoimistosta kahdeksan venäläistä epäiltynä vakoilusta. Vastaavat toimet eivät ainakaan paranna suhteita, sanoo Stoltenberg.
– Naton täytyy pitää yhteydet Venäjään, ja yrittää vähentää jännitteitä. Erityisesti vaikeina aikoina kuten nyt, meidän pitää istua yhdessä alas ja löytää tie eteenpäin.
MTV Uutiset kysyi pääsihteeriltä myös, kuinka haavoittuvaisia ovat ne Venäjän naapurimaat, jotka eivät kuulu Natoon, kuten esimerkiksi Suomi?
Stoltenberg kieltäytyy vastaamasta. Hän ei lähde arvoimaan Natoon kuulumattoman Suomen turvallisuutta.
Pääsihteeri sanoo Naton kunnioittavan maiden päätöstä hakea tai olla hakematta sotilasliittoon. Maanantaina Stoltenberg sanoi, että ovi sotilasliittoon pysyy Suomelle auki.
– Suomi on Natolle todella tärkeä yhteistyökumppani, jonka kanssa teemme tiivistä yhteistyötä.