Naton puolustusmenotavoitteen nosto näyttää todennäköiseltä – tältä näyttää Suomen tilanne lähivuosina

Pitääkö Naton nostaa tavoitettaan jäsenmaiden puolustusmenoista? Kaksi ja puoli, kolme vai kenties neljä prosenttia bruttokansantuotteesta? Mitä se tarkoittaa Suomelle?

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi on sähköistänyt keskustelun puolustusmenoista. 

Trump on toistuvasti läksyttänyt Euroopan maita liian vähäisestä panostuksesta puolustukseen ja uhannut jopa jättää liian vähän rahaa käyttävät maat oman onnensa nojaan.

Naton tämänhetkisen puolustusmenotavoitteen mukaan maiden tulisi käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan, minkä Suomi vielä tällä hetkellä täyttää kirkkaasti. 

Tänä vuonna Suomi käyttää puolustusmenoihin noin 2,3 prosenttia bruttokansantuotteestaan.

Lue myös: Trumpin Ukraina-tavoitteelle voi tulla kylmä suihku Putinilta

Hävittäjähanke näkyy menoissa

Suomen puolustusmenoissa näkyvät vielä erityisesti F35-hävittäjähanke, mutta myös Merivoimien suorituskykyhanke sekä Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat. 

Ensi vuoden jälkeen käyrä kuitenkin lähtee laskuun, ja vuonna 2027 oltaisiin puolustusministeriön mukaan näillä näkymin enää hädin tuskin kahdessa prosentissa.

– Kun strategisten hankkeiden maksuosuudet päättyvät, vuonna 2029 aletaan ilman uusia päätöksiä olla jo kahden prosentin alla, kertoo STT:lle talousjohtaja Kristiina Olsson puolustusministeriöstä.

Hävittäjähankkeen isoimmat maksuvuodet jatkuvat Olssonin mukaan vuoteen 2028 asti, ja viimeiset vuosiosuudet on budjetoitu vuodelle 2031.

Häkkänen: Kaksi prosenttia ei riitä

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan näyttää siltä, että Naton nykyinen kahden prosentin tavoite ei jatkossa riitä.

– Tämä perustuu huolelliseen arviointiin siitä, mitä Natolla pitää olla uskottavan puolustuksen kannalta, Häkkänen sanoo STT:lle.

Häkkänen arvioi, että tavoitetason korotus nousee todennäköisesti esiin Naton puolustusministerikokouksessa helmikuussa, kun Trumpin uusi hallinto on ehtinyt aloittaa. Mahdollista uutta prosenttilukua ministeri ei kuitenkaan lähde nimeämään.

Myös vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista pitää todennäköisenä, että puolustusmenotavoitetta nostetaan. Taustalla Pesu näkee kaksi isoa tekijää, joista ensimmäinen on juuri Trumpin uudelleenvalinta.

– Siinä voidaan heti tarjota Trumpille diplomaattinen voitto, jota hän voi sitten kotiyleisölle markkinoida, Pesu sanoo.

Vielä enemmän painetta menojen korotukselle kuitenkin aiheuttaa Pesun mukaan se, että Nato on rakentamassa uusiksi yhteistä puolustustaan ja uusien alueellisten puolustussuunnitelmien tarpeisiin tarvitaan lisää resursseja.

Lue myös: Suuri sotaharjoitus tuo Suomeen tuhansittain Naton sotilaita

Kalliita kalustohankintoja tulossa

Suomessa rahaa tarvittaisiin puolustuksessa seuraavaksi Maavoimien uudistamiseen, joka Olssonin mukaan ajoittuu 2030-luvulle.

Häkkäsen mukaan tarkka ajoitus ja rahoitus on vielä suunnittelupöydällä.

– Maavoimissa tehdään useita eri hankintoja, pääosin kallista kalustoa. Se ajoittuu erittäin pitkälle, lähes 10–15 vuoden ajalle.

Maavoimien uudistustarpeitakin esitellään tarkemmin tulevassa puolustusselonteossa, joka pyritään tuomaan eduskuntaan vielä loppuvuoden aikana.

Jotta vähintään kahden prosentin raja ylittyisi myös kuluvan vaalikauden jälkeen, on päätöksiä uusista puolustusmenoista tehtävä Häkkäsen mukaan vielä tällä vaalikaudella.

Jos Natossa käynnistyy keskustelu puolustusmenotavoitteen nostosta, käsitellään asiaa hänen mukaansa Suomessa huhtikuun kehysriihessä.

Bkt-mittatikku ei Suomelle ihanteellinen

Mutta miksi puolustuskykyä mitataan Natossa juuri bruttokansantuotteeseen suhteutettuna? Ja miksi juuri kaksi prosenttia?

– Erilaisia tapoja mitata puolustuskykyä on ideoitu paljon, ja tällainen karkea kvantitatiivinen mittari on ehkä paras, mitä on keksitty. Se on poliittisesti vakiintunut, ja siitä on tullut tällainen symboli, sanoo Pesu.

Nato-maiden puolustusministerit sitoutuivat vuonna 2006 käyttämään puolustusmenoihin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, ja tavoite tarkistettiin vuonna 2014. Pesun mukaan tavoitteen asettaminen kahteen prosenttiin ei varsinaisesti perustu mihinkään sotilaalliseen analyysiin.

– Vuoden 2006 ympäristössä, jossa puolustusmenot olivat isossa laskussa, se oli sopivan kunnianhimoinen, mutta jossain määrin realistinen tavoite.

Bkt:hen suhteutettu puolustusmenojen mittatikku ei ole Pesun mukaan ongelmaton. Ensinnäkään se ei sellaisenaan juuri kerro siitä, mihin rahat käytetään. Nato onkin lisäksi sopinut, että ainakin 20 prosenttia puolustusmenoista pitäisi käyttää uusiin materiaalihankintoihin.

Toisekseen bkt-mittari ei palkitse kustannustehokkuudesta. Pesu huomauttaa, että esimerkiksi Suomen asevelvollisuuteen perustuva armeija on halvempi kuin monessa muussa Nato-maassa käytössä oleva ammattiarmeija.

– Meidän mallimme on kustannustehokas verrattu moneen muuhun. Suomi pystyisi pienemmälläkin bruttokansantuoteosalla tuottamaan sotilaallista kykyä, johon joku toinen maa joutuu satsaamaan paljon enemmän.

Toisaalta Naton rajamaana Suomen myös odotetaan Pesun mukaan tekevän enemmän, sillä tosipaikan tullen juuri tänne tuotaisiin vahvistuksia.

– Kyllä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa rajamaat kuluttavat varmaan enemmän kuin suojatummassa asemassa olevat maat.

Tällä hetkellä Naton 32 jäsenmaasta 23 täyttää kahden prosentin tavoitteen.

Tavoitteesta jääminen olisi ongelma

Jos Suomi ei jatkossa pystyisi täyttämään puolustusmenotavoitetta, olisi se Pesun mukaan Suomen Nato-politiikan kannalta ongelma, vaikka järjestelmä olisi kuinka kustannustehokas.

Puolustustarpeet eivät myöskään nouse Pesun mukaan pelkästään Naton vaatimuksista, vaan myös ympäristöstä ja suhteista Venäjään.

– Jos Suomi ei olisi Naton jäsen, ei tämä tilanne varmaan olennaisesti olisi toinen.

Keskustelua puolustusmenojen mahdollisesta nostosta käydään vaikeassa taloustilanteessa ja hallituksen suurten säästötavoitteiden keskellä. Asetelma ei ole helppo, Häkkänen myöntää.

– Jos suhdanteet eivät eläkään meidän kanssa otollisesti tai työllisyyden kasvuvaikutukset tai yrittäjyyden kasvuvaikutukset eivät realisoidukaan, sitä on sitten joka tilanteessa vähän katsottava, mistä muualta tingitään. Mutta en usko, että Suomessa pitäisi lähteä sellaiselle tielle, että turvallisuuskysymyksistä lähdettäisiin tinkimään.

Suomi täyttää velvoitteensa myös silloin, jos Nato nostaa tavoitetasoaan, Häkkänen vakuuttaa.

– Ei ole sellaista vaihtoehtoa, että Suomi ryhtyisi tinkimään kansalaisten turvallisuudesta puolustuksen osalta. Ei kansallisen puolustuksen tavoitteiden, mutta ei myöskään Naton yhteisten puolustuksen tavoitteiden osalta.

Lue myös: Naton tavoite puolustusmenoista nousee, uskovat Kaikkonen ja Kopra

Hankintasuositus täyttyy helposti

Naton suositus siitä, että 20 prosenttia puolustusmenoista käytetään materiaalihankintoihin, nousee julkiseen keskusteluun huomattavasti harvemmin kuin kahden prosentin menotavoite.

Juuri nyt hankintatavoite täyttyy Pesun mukaan Nato-maissa yleisesti hyvin, sillä moni maa on tehnyt Venäjän pelossa isoja investointeja. Jatkossa hän ei kuitenkaan pidä tavoitteen saavuttamista itsestään selvänä.

Myös Suomi ylittää 20 prosentin rajan strategisten hankkeiden myötä kirkkaasti. Hankintojen osuus on puolustusministeriön Olssonin mukaan tänä vuonna peräti 46 prosenttia puolustusmenoista.

Häkkäsen mukaan tulevat investoinnit tarkoittavat, ettei hankintatavoitteen saavuttaminen ole Suomessa ongelma jatkossakaan.