Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) arvioi, että NATO:n puolustusmenovaatimus tulee kesällä nousemaan nykyisestä kahdesta prosentista vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Häkkäsen mukaan se tarkoittaa myös Suomelle merkittävää puolustusmenojen kasvua pitkälle tulevaisuuteen.
NATO:n puolustusmenovaatimus päivitetään sotilasliiton ensi kesän huippukokouksessa Haagissa.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) arvioi jo nyt, että nykyistä kahden prosentin osuutta bruttokansantuotteesta tullaan nostamaan reilusti.
Yhdysvallat vähentää läsnäoloaan Euroopassa, joten vaje puolustusmenoissa on jotenkin paikattava.
– Puolustusmenotaso tulee määräytymään puolustustarpeiden mukaan. Kesään mennessä saadaan tarkemmat luvut, mutta jo nyt jo voi sanoa, että ei tässä enää kakkosella alkavista luvuista puhuta, paljasti Häkkänen MTV:n Uutisextran haastattelussa.
Sotavarustelu voi johtaa poliittisiin myrskyihin
Puolustusmenojen kasvattaminen on poliittisesti tulenarka aihe. Monet Länsi-Euroopan maat eivät täytä edes NATO:n nykyistä kahden prosentin BKT-osuusvaatimusta.
Ne lähtevät varustautumaan valmiiksi takamatkalta, kun tähän asti pitkälti Yhdysvaltojen maksamaa puolustusta on alettava korvata omin voimin.
Armeijoiden ja puolustusteollisuuden ylösajo on monelle Euroopan maalle tuskaisa tehtävä. Rahaa palaa valtavia määriä. Toisessa vaakakupissa ovat kuitenkin Venäjän uhka ja Ukrainan sodan karut kokemukset.
Suomessakin on esimerkiksi oppositiopuolueiden piirissä elätelty toiveita siitä, että asevarustelusta selvittäisiin alle kolmen prosentin BKT-panostuksella, mutta totuus näyttää nyt paljon karummalta.
– Tässä on ihan oikeasti merkittävistä määrärahakasvuista kyse. Se tarkoittaa myös Suomelle merkittäviä lisäpanostuksia tuleville vuosille, vahvisti Häkkänen Uutisextrassa.
Maavoimien uudistaminen maksaa enemmän kuin laivat ja hävittäjät yhteensä
Jo yhden BKT-prosenttiyksikön nousu puolustusmenoissa tarkoittaa Suomen kohdalla noin kolmen miljardin euron lisämenoa.
Tosin Suomi ylittää jo nyt NATO:n nykyisen kahden prosentin puolustusmenovaatimuksen muun muassa F-35 hävittäjähankintojen takia. Liikkumavaraa voi olla myös siinä, mitä kaikkea puolustusbudjettiin lopulta kirjataan.
Lisämenoja on silti luvassa rutkasti. Puolustusbudjettia paisuttaa muun muassa maavoimien uudistaminen Ukrainan sodan oppien mukaan. Kalustohankinnat ja puolustuksen muu kehittäminen vievät valtavasti rahaa.
– Maapuolustuksen uudistaminen on todennäköisesti suurempi hanke kuin F-35 -hävittäjien ja uusien sotalaivojen hankkiminen yhteensä. Eli se voi olla 10–15 miljardin euron hankinta seuraavan kymmenen vuoden aikana, arvioi Häkkänen MTV:n Uutisextran haastattelussa.
Suomi luottaa edelleen NATO:n ja USA:n apuun
Presidentti Donald Trumpin kovista puheista ja poikkeuksellisesta kielenkäytöstä huolimatta Häkkänen uskoo, että Yhdysvallat on sitoutunut NATO:n viidenteen artiklaan ja siinä luvattuun keskinäiseen avunantoon tiukan paikan tullen.
Häkkäsen mukaan Yhdysvallat ylläpitää myös NATO:n ydinasepelotetta entiseen maliin.
– Amerikkalaisten viesti on ollut, että perinteisissä puolustusmenoissa Euroopan on viimeinen hetki ryhdistäytyä, mutta Amerikka säilyy NATO:ssa ikään kuin paketin takaajana, kuvasi Häkkänen tilannetta.
Myös kahdenvälinen sotilasyhteistyö Suomen ja Yhdysvaltain välillä jatkuu. Häkkänen viittasi haastattelussa yhdysvaltalaisen virkaveljensä Pete Hegsethin kanssa käymiinsä keskusteluihin ja sanoi uskovansa, että esimerkiksi puolustusyhteistyösopimus DCA:n täytäntöönpano etenee sovitusti.
Suomi haluaa Ukrainalle suuren sotilasapupaketin
Euroopan pitäisi Häkkäsen mielestä nyt reilusti lisätä aseapuaan Ukrainalle, kun Yhdysvaltojen tuki näyttää päättyvän.
– Me olemme ehdottaneet Suomen hallituksen toimesta 40–50 miljardin euron pakettia, jolla voitaisiin korvata USA:n poistuvaa apua. Silloin (Ukrainan sodan lopettamisesta) ei tarvitsisi välttämättä ihan Euroopan pään ylitse neuvotella. Eli Eurooppa pääsisi tätä kautta neuvottelupöytään, arvioi Häkkänen.
Ukrainan aseavusta keskustellaan jo sunnuntaina Lontoossa valtionpäämiesten kokouksessa ja vielä konkreettisemmin ensi viikon EU:n ylimääräisessä Ukraina-huippukokouksessa.
Puolustusministeri Häkkänen toivoi MTV:n haastattelussa, että päätös riittävän suuresta aseapupaketista saataisiin tehtyä EU:n huippukokouksessa saman tien ja ilman viivytyksiä. Aseapu ja EU:n pakotteet lisäisivät painetta Venäjää kohtaan ja parantaisivat Ukrainan neuvotteluasemaa.