Rügenin saari tunnetaan Saksan pohjoisosan aurinkoisimpana paikkana, jossa sijaitsee erilaisia luksuslomakohteita. Sillä on kuitenkin myös synkempi puolensa.
Yli neljä ja puoli kilometriä pitkä kuusikerroksinen teräsbetoninen kerrostalo kohoaa hiekkadyynien ja matalan mäntymetsän keskellä Rügenin saarella Itämeren etelärannalla.
Vaikka Adolf Hitlerin uskollisille natsikansalaisille rakennuttamasta lomakeitaasta on lukenut ja nähnyt kuvia, omin silmin nähtynä talohirvitys mykistää.
Yhdelle saaren kauneimmista hiekkarannoista rakennetussa Prora-kompleksissa oli tarkoitus olla 20 000 vuodepaikkaa, kymmenen 2 000 asiakkaan ravintolaa, teatteri, keilahalleja, kaksi uimahallia, konserttisali.
Jokaisesta 10 000 vierashuoneesta oli merinäkymä. Ne olivat samanlaisia, kahden hengen huoneita, kooltaan 2,2 x 4,75 metriä. Niissä olivat sängyt, vaatekaappi, pöytä, tuolit ja pesuallas. WC:t olivat käytävillä.
Huoneet voitiin yhdistää pareittain avaamalla väliseinässä oleva ovi, tällöin petipaikat voitiin järjestää kuusihenkiselle perheelle.
Prora-kompleksissa oli tarkoitus olla 20 000 vuodepaikkaa, kymmenen 2 000 asiakkaan ravintolaa, teatteri, keilahalleja, kaksi uimahallia, konserttisali.
Kolossi on tyyliltään bauhauslaisen modernismin ja kansallissosialistien harrastaman uusklassismin sekoitus.
Voitti Pariisissa pääpalkinnon
Katsellessa kilometritolkulla jatkuvaa talokompleksia ei hevin uskoisi, että Prora-suunnitelma voitti Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937 pääpalkinnon, Grand Prix’n.
Kolossi on tyyliltään bauhauslaisen modernismin ja kansallissosialistien harrastaman uusklassismin sekoitus.
Maailmannäyttelyssä sitä pidettiin upeana esimerkkinä nykyaikaisesta ja käytännöllisyyteen tähtäävästä suunnittelusta.
Maailman suurimmaksi rantalomakohteeksi aiottua Proraa alettiin rakentaa 1936. Rügenin lomaparatiisi oli tarkoitettu Kraft durch Freude eli Voimaa ilosta -järjestölle, jonka tehtävänä oli järjestää natsi-Saksan työläisille virkistystoimintaa.
Prora-kompleksi rakennettiin yhdelle Rügenin saaren kauneimmista hiekkarannoista.
Prora oli valtakunnan suurimpia rakennusprojekteja
Prora oli moottoriteiden rakentamisen jälkeen koko Saksan valtakunnan suurin rakennusprojekti. Käytännössä työhön osallistuivat kaikki merkittävimmät saksalaiset rakennusliikkeet, työntekijöitä oli yli 15 000.
Lomakeitaasta piti tulla useiden samanlaisten virkistyskohteiden prototyyppi.
Yhteensä 3–4 miljoonalle vuosittaiselle lomailijalle mitoitetut kohteet aiottiin suunnitella Rügenin lisäksi Kolbergin lähelle, Königsbergiin, Kieliin ja Danzigiin. Muiden kohteiden rakentamista ei koskaan aloitettu.
Rügenin saari tunnetaan Saksan pohjoisosan aurinkoisimpana paikkana, jossa sijaitsee erilaisia luksuslomakohteita.
Ei valmistunut koskaan
Proraan oli tarkoitus tuoda kolmannen valtakunnan työläisiä virkistäytymään ja imemään itseensä paitsi raitista meri-ilmaa myös natsi-ideologiaa.
Hitlerin unelmana oli rakentaa alueen keskelle kokoontumissali, johon olisivat mahtuneet kaikki 20 000 hotellivierasta yhtä aikaa kuulemaan kansallissosialistista sanomaa.
Prora ei ehtinyt valmistua ennen sodan syttymistä. Lähimmäksi valmistumista pääsi varsinainen hotellirakennus, vaikka sitä ei otettu milloinkaan työläisten virkistyskäyttöön.
Sodan aikana rakennustyöt keskeytettiin, koska työvoimaa tarvittiin kipeämmin muualla. Osa rakentajista siirrettiin tekemään rakettien testausaluetta läheiseen Peenemündeen.
Nykyään Proran rakennuksia myydään muun muassa asuntoina.
Hitlerin monumentti haluttiin räjäyttää
Vuonna 1943 Proraan sijoitettiin Hampurin pommituksissa kodittomiksi jääneitä ihmisiä ja myöhemmin myös itäisen Saksan pakolaisia. Vuodesta 1944 Prora toimi sotasairaalana.
Sodan jälkeen Prora jäi DDR:n puolelle. Se päätettiin räjäyttää Neuvostoliiton avustuksella.
Hitlerin maamerkki osoittautui kuitenkin liian vahvaksi. 4,5 kilometriä pitkästä teräsbetonihirviöstä saatiin nirhaistua pikkuisen yhtä nurkkaa. Talon tuhoamiseen olisi mennyt liikaa dynamiittia. Räjäytysurakka todettiin toivottomaksi.
Vuosina 1950–91 Prora oli sotilasaluetta ja rakennuksia kunnostettiin armeijan käyttöön. Aluksi siellä majaili Neuvostoliiton puna-armeijan sotilaita, myöhemmin DDR:n oma kansanarmeija. Alueelle ei päästetty vieraita.
Vuosina 1950–91 Prora oli sotilasaluetta ja rakennuksia kunnostettiin armeijan käyttöön.
Uusi kukoistus
Berliinin muurin murruttua ja Saksojen yhdistyttyä talo jäi tyhjilleen. Siellä oli vaihtoehtoväen gallerioita ja kaksi Proraa esittelevää museota.
Myös EU on rahoittanut Proran kunnostamista 30 miljoonalla eurolla.
Vuosien tyhjillään olon jälkeen Prora on nyt saanut uuden elämän. Tiloissa toimii muun muassa nuorisomaja ja osa asunnoista on kunnostettu lomakäyttöön, siis alkuperäiseen tarkoitukseensa.