Netissä tapahtuvan rahapelaamisen suosio kasvaa, myös suurten pelivelkojen määrässä kasvua – jopa avioero voi laukaista peliongelman: "Joku voi etsiä pakopaikkaa pelaamisesta"

Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen kertoo, että pelaamisestaan huolestuneiden ihmisten yhteydenotot ovat kasvussa. Pelaamisen terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja ehkäisevä Peluuri antaa muun muassa ohjaus- ja neuvontapalveluita peliongelmaisille henkilöille. 

– Auttavaan puhelimeen ja chattiin tehtiin hieman yli 2200 peliongelmaan liittyvää yhteydenottoa. Yhteydenotot lisääntyivät edellisestä vuodesta 25 prosenttia. Osittain kasvu selittyy uusintayhteydenottojen lisääntymisellä.

Peluurin vuosiraportin mukaan peliongelmasta kärsivät kertovat useimmiten pelaamisen muodoksi rahapeliautomaatit. Kaupassa tai kioskilla tapahtuvan pelaamisen osuus on kuitenkin laskenut ja netissä tapahtuva pelaaminen puolestaan kasvanut.

Peluurin mukaan nettipelaaminen on kasvattanut suosiotaan etenkin viimeisen vuoden aikana. Peluurin mukaan myös suurten velkojen määrä rahapelaajilla on kasvanut.

Pelirajat netissä pakollisia

Veikkauksen vastuullisen pelitoiminnan päällikkö Hannu Rinkinen sanoo, että Veikkauksen asettamat pelirajat rahapelien nettipelaamisessa ovat kaikille pelaajille pakollisia. Niitä ovat esimerkiksi kuukausi- ja päiväkohtainen tappioraja sekä rahansiirtorajat. Pelaaja voi itse muuttaa näitä rajoja palvelussa.

Veikkauksen palvelussa pelaaja voi asettaa tappiorajaksi maksimissaan 1000 euroa päivässä ja 2000 euroa kuukaudessa. Rajat ovat isot, mutta Rinkisen mukaan suurin osa pelaajista asettaa tappion vuorokausirajan 100 euroon tai alle. Hieman alle puolet, 45 prosenttia, pitää kuukausittaisena tappiorajana 100 euroa tai alle.

Veikkauksen nettipalvelussa voi myös asettaa omalle tililleen pelieston. Rinkisen mukaan vuorokaudeksi pelaamista estävää "paniikkinappulaa" käyttää noin tuhat ihmistä kuukaudessa. Palvelulla on tällä hetkellä toistaiseksi voimassa olevia pelinestoja noin 5 500 kappaletta.

Pelirajat eivät ole ainutlaatuinen ilmiö Suomessa ja maailmanlaajuisesti niitä on ollut käytössä pitkään.

Rinkinen kertoo, että joulukuussa 2017 voimaan tulleilla pelirajoituksilla on ollut vaikutusta myös rahallisesti.

– Arvioidemme mukaan rajoituskokonaisuus vaikutti viime vuoden pelikatekertymään negatiivisesti noin 21 miljoonaa euroa. Jatkossa leikkaava vaikutus oletetusti lisääntyy, kun uudet asiakkaat eivät lisää pelaamistaan pikkuhiljaa niin kuin aiemmin.

Auttavatko rajoitukset ongelmiin?

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n projektipäällikkö Tapio Jaakkola sanoo, että netissä asetettavat pelirajat näyttäisivät tehoavan parhaimmin heihin, joilla ei vielä ole peliriippuvuutta. Ne myös ainakin osittain ennaltaehkäisevät rahallisia menetyksiä.

– Lukumäärällisesti suurin osa rahapelien haitoista kertyy ihmisille, joilla ei ole ongelmaa. Heidän pelaamisensa on riskialtista, esimerkiksi siksi, että he pelaavat paljon suhteessa käytettävissä oleviin varoihin. Tähän joukkoon me voimme vaikuttaa.

Toistaiseksi alalla ei ole tutkimustietoa siitä, miten Veikkauksen pelirajat vaikuttavat nimenomaan ongelmapelaajiin.

– Tiedämme, että netissä pelaavat törmäävät usein itselleen asettamiin pelirajoihin, mutta se ei itsessään kerro vielä mitään ongelmasta.

– Ongelmapelaaja käyttää vähemmän pelaamisen hallitsemiseen tarkoitettuja välineitä, koska heillä pelaaminen hallitsee elämää.

Netissä asetettava rahallinen peliraja rajoittaa pelaajan käyttäytymistä tietysti vain kyseisen palvelun sivulla. Kun pelaa esimerkiksi kuukausittaisen tappiorajan täyteen, mikään ei estä pelaajaa siirtymästä toiselle sivustolle pelaamaan.

– Se ei näyttäisi olevan kamalan yleistä, vaan valtaosa odottaa, kunnes pääsee taas pelaamaan. Siirtyminen ulkomaisten peliyhtiöiden sivuille ei näyttäisi olevan yhtä suurta, kuin jossain vaiheessa pelättiin.

Rajojen merkitys peliriippuvaisen henkilön auttamisessa on rajallinen myös siksi, että henkilö voi halutessaan siirtyä netistä pelaamaan vaikka kaupan rahapeliautomaatille.

Osa pakenee peleihin ongelmia

Jaakkolan mukaan suomalaiset käyttävät kolmanneksi eniten maailmassa rahaa rahapeleihin suhteessa väestöön.

Peliongelman syntyyn vaikuttaa usea tekijä. Elämyshakuinen personallisuus, jo olemassa oleva mielenterveysongelma tai esimerkiksi hankala elämäntilanne, kuten työttömyys tai avioero saattaa altistaa ongelmille.

– Joku voi etsiä pelaamisesta pakopaikkaa samalla tavalla, kuin alkoholistakin. Tunteiden sääntely pelaamisen motivaationa altistaa peliongelmalle.

Pelaaminen itsessään on yksi suuri peliongelmaa aiheuttava tekijä.

– Tiedetään, että suuri voitto peliuran alussa altistaa peliriippuvuudelle. Peliongelmiin ei voi päätyä muuten, kuin pelaamalla paljon.

Peliongelmalla on vakavia haittoja aiheuttava vaikutus ihmisen elämään. Sen myötä kärsivät ihmisen ihmissuhteet, psyykkinen ja fyysinen terveys sekä talous.

– Kuvaavaa on, että ihminen voi syyllistyä jopa rikoksiin rahoittaakseen pelaamista.

– Yhä Veikkauksen nopearytmisiin onnenpeleihin on mahdollista hävitä 2000 euroa kuukaudessa, harvalla meistä on siihen varaa. Yhdistettynä pikalainoihin ja kulutusluottoihin voivat vakavat velkaongelmat kehittyä nopeastikin, vaikka pelitappioden määrää olisi rajoitettu, Peluurin yksikön päällikkö Silvennoinen toteaa.

Avun saatavuudessa merkittäviä eroja

Tapio Jaakkola sanoo, että rahapelien aiheuttamia haittoja ei voi ehkäistä pelkästään rajoittamalla ja sääntelemällä.

– Rahapeliongelman hoidon saatavuus vaihtelee valtakunnassa todella paljon. Suurissa kaupungeissa saatavuus on parempaa, mutta pienillä paikkakunnilla palveluita ei juurikaan ole.

Lisäksi Jaakkolan mukaan pitäisi panostaa ennaltaehkäisevään työhön.

– Haittojen ehkäisyyn käytettävä budjetti on minimaalinen verrattuna Veikkauksen markkinointibudjettiin, Jaakkola vertailee.

Jaakkola itse toivoisi, että rahapelihaittojen ehkäisyyn puututtaisiin valtioneuvoston tasolla. Hän haluaisi valtion linjaavan, paljonko ala kerää tuottoja, miten avustuksia jaettaisiin ja paljonko rahapelihaittojen ehkäisyyn, hoitoon ja tutkimukseen ohjataan varoja.

– Meidän pitäisi miettiä, kuinka voimme kehittää suomalaista rahapelijärjestelmää ja siihen liittyvää avustusjärjestelmää niin, että emme tarvitse ongelmapelaajien rahoja, Jaakkola pohtii rahapelituottojen käyttöä.