Veikkaus painottaa vastuullisuuden ja peliautomaattien määrän pienenemisen vaikutusta pelaamisen vähentymiseen. Tutkijan mukaan merkittävin tekijä on ollut koronavirus.
Syyskuun alussa voimaan tulleet pakolliset tappiorajat Veikkauksen fyysisissä peliautomaateissa ovat leikanneet noin 100 000 ihmisen pelaamista syys-lokakuussa, kertoo Veikkaus.
– Pelaajien on pakko asettaa itselleen päivä- ja kuukausikohtainen tappioraja. Niihin törmättiin syys-lokakuussa 60 prosenttia enemmän kuin aikaisemmin tänä vuonna kuukausittain. Yli 80 prosenttia törmäämisistä tapahtuu alle 200 euron itse asetettuun tappiorajaan, kertoo Veikkauksen data- ja analytiikkajohtaja Lauri Halkola.
Enimmäistappiorajana on vuorokaudessa 500 euroa ja kuukaudessa 2 000 euroa. Rajan voi myös asettaa itselleen matalammaksi.
Veikkauksen tilastojen mukaan 2 000 euron maksimirajaan törmää kuukausittain noin 400 pelaajaa, eli he kärsivät yhteensä 800 000 tappion pelikoneisiin pelaamalla.
– Ilahduttavaa on, että moni on laittanut itselleen maltillisen pelirajoituksen huolimatta siitä, että Veikkauksen asettamat ylärajat olivat aivan liian suuria, sanoo pelihaittoihin perehtynyt Helsingin yliopiston tutkijatohtori Virve Marionneau.
Hänen mukaansa olisi mielenkiintoista nähdä myös sellainen grafiikka, jossa kerrotaan, kuinka moni pelaaja on nostanut omaa pelirajaansa törmäyksen jälkeen, tai kuinka monella on jäänyt vain vähän puuttumaan maksimimäärästä. Yleisesti ottaen Marionneaun mielestä parin kuukauden perusteella on turhan aikaista vetää johtopäätöksiä pelirajojen vaikutuksista.
Mallia Norjasta?
Rahapelaamista tutkinut yliopistotutkija ja dosentti Janne Nikkinen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että suurin osa pelaajista on pienituloisia.
– 400 ihmistä ei välttämättä tunnu kovin suurelta määrältä, mutta jääkö tässä sitten katveeseen ne, jotka eivät ihan joka kuukausi pelaa tuota maksimisummaa. Jos minä pelaisin 2 000 euroa nettopalkastani, niin aika vähän jäisi enää käteen, Nikkinen toteaa.
Hänen mukaansa mallia pitäisi ottaa Norjasta, jossa tappioiden päivärajana on noin 50 euroa ja kuukaudessa tappiorajan maksimi on noin 270 euroa.
– Sitten hakemuksella voisi saada sitä rajaa nostettua. Vähän niin kuin lainahakemuksella, että saisit asettaa tappiorajasi korkeammaksi, jos siihen on varaa.
Nikkinen vertaa Veikkauksen rajoituksia toiseen valtion monopoliin, alkoholin myyntiin.
– Voisiko olla kaikille pakolliset tappiorajat? Niinhän se on alkoholissakin. Jos kello on yli yhdeksän, niin ei kaupan kassalla aleta kysymään, että oletko asettanut itsellesi rajoituksen alkoholinkäyttöön.
Veikkauksen verkkopeleissä tappiorajoja on ollut jo aiemmin, ja nykyisin kuponkipelejä ja raaputusarpoja lukuun ottamatta pelaaminen vaatii tunnistautumisen. Vuoden 2023 loppuun mennessä kaikki yhtiön pelit edellyttävät pakollista tunnistautumista.
Tunnistautumisen myötä asiakkaille tarjotaan erilaisia välineitä pelaamisen hallintaan. Myös ongelmapelaajien seurantaan tullaan panostamaan, Veikkauksen vastuullisuusjohtaja Susanna Saikkonen lupaa.
– Korkean riskin pelaajille esimerkiksi soitetaan puhelimella, keskustellaan pelaamiskäyttäytymisestä ja autetaan eteenpäin, Saikkonen sanoo.
Koronasulku auttoi lopettamaan pelaamisen
Vuonna 2019 peliautomaattien tuottama osuus Veikkauksen kokonaiskatteesta oli noin 40 prosenttia ja euroina 683 miljoonaa. Viime vuonna vastaavat luvut olivat noin 24 prosenttia ja 300 miljoonaa. Ensi vuodesta Veikkaus arvioi, että peliautomaattien osuus kokonaiskatteesta tulee olemaan alle 20 prosenttia, mikä tarkoittaa euroiksi muutettuna noin 200–220 miljoonaa euroa. Ensi vuoden arvio on niin sanotusti koronavapaa, eli verrannollinen vuoteen 2019.
– Kuukausittain automaatteja pelaavien asiakkaiden määrä on pudonnut. Heitä on tällä hetkellä noin 250 000, kun vielä muutama vuosi sitten arvioitiin kyselytutkimuksen perusteella pelaajia olevan yli 300 000, Saikkonen sanoo.
Hänen mukaansa peliautomaattien määrän lasku on yksi asiaan vaikuttava seikka. Niitä oli vuonna 2019 noin 18 500, kun tällä hetkellä luku on alle 10 000. Automaattipelaamista ovat vähentäneet myös muun muassa pakollinen tunnistautuminen ja tappiorajat.
Virve Marionneau huomauttaa, että koronaviruksen vaikutus automaateilla pelaamisen vähentymiseen on ollut tutkimusten mukaan huomattava.
– Jotkut ovat pystyneet lopettamaan pelaamisen kokonaan sillä välin, kun pelikoneet ovat olleet suljettuina koronan aikana. Koronasulku on ollut ehkä merkittävin tekijä. Monille se on ollut silmiä avaava kokemus, että on voinut käydä kaupassa ilman, että on ollut automaattihoukutusta.
Automaattien vähennykset eivät Marionneaun mukaan olleet kovin merkittävä tekijä.
– Pelipaikkoja ei vähennetty. Vähennettiin vain rivistä muutama kone.
Pelikoneita sijoitetaan tutkijoiden mukaan sinne, missä ne ovat tuottoisia. Usein automaateilla pelaavat vähätuloiset, ja tästä syystä myös pelejä on sijoitettu vähätuloisten alueille. Vastuullisuusjohtaja Saikkosella on asiasta eriävä käsitys.
– Ei haeta tulotasolla sijoitteluja, vaan nimenomaan niin, että pelejä on siellä, missä ihmisiä liikkuu.
Janne Nikkinen sanoo, että jos Suomi haluaa olla Euroopan kärkimaa pelihaittojen ehkäisyssä, tulee pelikoneet hakea pois kaupoista.
– Ei ne kuulu ruokakauppoihin missään muussa Euroopan maassa.
Harva kokee pelaamisensa ongelmaksi
Veikkauksen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan vain 0,8 prosenttia aikuisväestöstä kokee pelaamisensa ongelmallisena. Raha-automaattipelaamisen ongelmallisuutta on seurattu samanlaisella kyselytutkimuksella vuodesta 1995 alkaen. Ongelmalliseksi koetun pelaamisen osuus on tällä hetkellä mittaushistorian alhaisin, Veikkauksesta kerrotaan.
Nikkinen lyttää kyselyn täysin.
– Nämähän ovat aina kivan näköisiä käppyröitä. Voi kun nämä kyselyt saisi loppumaan. Ensinnäkin, että kysytään, koetko itse pelaamisen ongelmalliseksi. Se on jo hassu kysymys. Kysyisivät vaikka, että pitävätkö läheisesi pelaamistasi ongelmallisena. Sekin olisi jo erilainen kysymys.
Veikkauksen tilastojen mukaan pelaajista miehiä on 76 prosenttia ja naisia 24 prosenttia. Seitsemän prosenttia pelaajista tuo noin puolet Veikkauksen pelituotoista.
– Pakollisten tappiorajojen jälkeen miesten ja naisten sekä kaikkien ikäryhmien pelaaminen on laskenut merkittävästi ja pelaamisen erot ovat tasoittuneet. Pelaamisen väheneminen on ollut jyrkintä eniten pelaavissa ja iäkkäimmissä ikäryhmissä, Halkola sanoo.