Saitko Facebookissa romanttisen yhteydenottopyynnön amerikkalaiselta kenraalilta, tai onko syyrialainen lääkäri kiinnostunut käytetystä autostasi? Suomalaisilta katoaa vuosittain nettipetoksissa mittava määrä rahaa ulkomaille.
Afganistanissa palvellut amerikkalainen kenraali on pääsemässä kotiin. Hän tahtoisi sijoittaa Suomeen rahaa ja päättää ottaa yhteyttä Facebookissa kysyäkseen sinulta vinkkejä. Ehkä hän on kiinnostunut sinusta ihmisenä, sillä hän haluaa Suomesta ystäviä. Lähetätte viestejä päivittäin ja ihmissuhteenne saa romanttisia sävyjä. Eräänä päivänä nettirakkaasi kuitenkin joutuu onnettomuuteen ja hän nöyrästi pyytää rahaa sairauskulujen kattamiseen. Rahat lähetettyäsi et koskaan kuule miehestä mitään. Olet joutunut nettipetoksen uhriksi.
Tarina on rikoskomisario Hannu Kortelaisen esimerkki klassisesta nettipetoksesta, jossa uhria lähestytään esimerkiksi seuranhakupalvelussa tai sosiaalisessa mediassa.
– Nämä niin kutsutut nettirakkaat saavat suomalaisilta saaliikseen erikokoisia summia. Suurimmat poliisin tietoon tulleet petokset ovat olleet useiden satojen tuhansien eurojen arvoisia, Kortelainen kertoo.
Nettirakkaan viestittely uhrin kanssa saattaa kestää kuukausia tai jopa vuosia. Jossain vaiheessa pyyntö rahasta tulee mukaan kuvioon.
– Usein rahaa pyydetään, kun nettirakas joutuu onnettomuuteen ja vaikka henkilö väittää olevansa varakas, hän ei pysty samaan varojaan käyttöön tapahtumahetkellä.
Asuntoa ostava kirurgi voi myös paljastua nettihuijariksi
Rakkaus on vain yksi nettihuijaamisen muoto. Rahaa huijaava henkilö saattaa lähestyä netissä esimerkiksi auto- tai asuntokauppojen merkeissä.
– Autoaan tai asuntoaan myyvä saattaa saada yhteydenoton ulkomaalaiselta henkilöltä, joka kertoo olevansa kiinnostunut ostaja. Hän saattaa kertoa olevansa erittäin varakas, Syyriassa asuva lääketieteen tohtori, jonka vaimo ja lapsi ovat kuolleet. Asunnon ostamisen motiivi voi esimerkiksi olla halu saada varat siirrettyä länteen.
Myöhemmin huijari pyytää rahaa päästäkseen pois sodan keskeltä ja moni lankeaa huiputukseen tahtoessaan auttaa hyväntahtoisuuttaan.
– Romantiikalla ja hyväntahtoisuudella on huijattu suomalaisia ihan kaikista ikäluokista ja kaikilta koulutustasoilta. Ehkä huijausten määrä keskittyy keski-ikäisiin, koska nettihuijarit olettavat heidän olevan varakkaampia, Kortelainen kertoo.
Epäile, älä lähetä rahaa, pyydä selfie
Suurin osa nettirakkaan ja asunnonostajan kaltaisista rikoksista ei koskaan selviä. Ulkomaalaiselle pankkitilille siirrettyä rahaa on usein mahdoton jäljittää tilisiirron jälkeen.
– Euroopan sisällä poliisiyhteistyö on helpompaa, mutta vaikka ensimmäinen tilisiirto olisikin tehty Britanniaan tai Espanjaan, rahat siirtyvät sieltä todennäköisesti Euroopan ulkopuolelle saman tien.
Rikoskomisario Kortelainen muistuttaa, että vaikka Suomessa pankkitilin avaamiseen vaaditaan henkilötunnus, ulkomailla asia ei välttämättä ole näin.
– Pankkitili ei takaa sitä, että rahat vastaanottavan henkilön voi selvittää.
Monesti henkilö rakentaa luottamusta lähettämällä kuvia itsestään. Myös onnettomuudesta saatetaan esittää valokuvia saadakseen tarinaan uskottavuutta. Henkilön lähettämät kuvat voi laittaa Googlen kuvahakuun, josta niiden alkuperä usein selviää.
Henkilöltä voi pyytää myös henkilökorttia nähtäväkseen, mutta tämäkään ei takaa huijauksen paljastamista.
– Henkilökortin nähtyään voi pyytää lähettämään selfien, jossa henkilö esiintyy samassa kuvassa henkilökortin kanssa.
Neuvoilla äkkiseltään uskottavankin kuuloinen tarina ja runsaat valokuvat voivat paljastaa nettihuijarin. Tehokkain tapa välttää nettipetoksen uhriksi tulemista on silti olla lähettämättä rahaa henkilölle, jota ei ole koskaan nähnyt.
– Jotkut ihmiset kokevat tuntevansa henkilön, koska yhteydenpitoa on ollut kuukausia, mutta tähän ei koskaan kannata luottaa, Kortelainen varoittaa.