Presidentti Sauli Niinistö kiittelee yksimielisyyden henkeä Euroopan neuvoston huippukokouksessa Islannissa. Presidentin mielestä on moraalisesti oikein, että Venäjä korvaa Ukrainalle aiheuttamansa vahingot.
Sauli Niinistö viittasi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin huippukokouksessa tiistaina videoyhteydellä pitämään puheeseen, jossa tämä käytti useaan otteeseen termiä "100 prosenttia" kuvaamaan monia asioita.
– Kyllä täällä on aivan 100-prosenttisesti edettykin yhdessä, Niinistö sanoi Reykjavikissa.
Huippukokouksen signaalina on Niinistön mukaan vahva henkinen tuki Ukrainalle. Presidentti käytti sanaa "henkinen", koska ihmisoikeus- ja demokratiajärjestönä Euroopan neuvosto ei tee päätöksiä aseellisesta tuesta. Kaksipäiväisen kokouksen konkreettisena lopputulemana oli Ukrainan sodan vahinkorekisterin perustaminen.
Rekisteriin kerätään korvausvaateita ja todisteita Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista vahingoista, ja siihen liittyi perustajajäseninä mukaan 40 maata.
Euroopan neuvoston jäsenmaista vain kuusi – Armenia, Azerbaidzhan, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Turkki ja Unkari – jättäytyivät tässä vaiheessa rekisterin ulkopuolelle.
– Kyllä minä kuvaisin suoritusta aika lailla merkittäväksi yksimielisyydenkin osalta. Näillä kuudella maalla saattaa olla jokaisella jokin vähän ehkä toisistaan poikkeava syy jättäytyä ulkopuolelle, Niinistö arvioi.
Sauli Niinistö Euroopan neuvoston huippukokouksessa Reykjavikissa 16. toukokuuta.
Selvä periaate: vahingot korvattava
Vahinkorekisterin konkreettisena merkityksenä Niinistö pitää sitä, että annetaan julkinen vahvistus vahinkojen korvaamisen oleellisuudesta.
– Sitä varten tarvitaan tällainen rekisteri, jotta nähdään mitä vahinkoja on syntynyt. Siinä yleinen periaate saa vahvistuksen ja myös pannaan käytäntöön rekisterin avulla, Niinistö sanoi.
– Lähtökohtana selvästi on se, että joka vahingon tekee, kauheata jälkeä, sen korvaa.
Käytännössä korvausten maksaminen jäänee kauas tulevaisuuteen. Niinistön mukaan se on "rauhansopimuksen asioita".
Keskustelua on käyty myös venäläisiltä jäädytettyjen varojen käyttämisestä sotavahinkojen korvaamiseksi Ukrainalle. Niinistön mielestä ajatus on moraalisesti hyvinkin kannatettava.
– Siinähän tulee sitten näitä oikeudellisia kysymyksiä ilmeisesti aika paljonkin vastaan. Voidaanko Venäjän valtion varoja jäädyttää, voidaanko yksityisiä varoja jäädyttää. Ihan selvää, kiistatonta vastausta ei kai kukaan ole vielä kehittänyt. Mutta pyrkimys siihen suuntaan on kyllä vakava, jos vain löytyy siihen mahdollisuuksia.
Lue myös: Niinistö: Edustustojen tilien jäädyttäminen Venäjältä ylimitoitettu toimi
Tuki Ukrainalle pitää
Reykjavikissa pidetty kokous oli vasta neljäs huippukokous Euroopan neuvoston historiassa. Edellinen pidettiin vuonna 2005. Huippukokous järjestettiin Venäjän hyökkäyssodan myötä muuttuneessa turvallisuustilanteessa, reilu vuosi sen jälkeen kun Venäjä erotettiin neuvostosta.
– Jos ajattelen tämänkin kokouksen henkeä ja hyvin päättäväistä yksimielisyyttä pääosin, kyllä se minusta aika hyvää kertoo Euroopan neuvoston työstä. On ikään kuin henkeä ilmassa, Niinistö kommentoi.
Ukrainan tukeminen laajemminkin oli myös esillä huippukokouksen käytäväkeskusteluissa. Britannia ja Hollanti kertoivat Reykjavikissa laittavansa pystyyn kansainvälisen koalition Ukrainan ilmavoimien vahvistamiseksi esimerkiksi hävittäjätoimitusten ja lentäjien koulutuksen muodossa. Niinistön mukaan hävittäjärintamalla painaa hyvin paljon suurten maiden, Yhdysvaltojen ja Saksan, mielipide.
Niinistö ei näe, että tuen jatkuminen olisi riippuvainen Ukrainan odotetun vastahyökkäyksen sujumisesta.
– En usko, että tässä on mistään suoritusmittauksesta kysymys, vaan tuki Ukrainalle jatkuu niin kauan kuin ihmisten tuki jatkuu. Se heijastuu sitten politiikkaan, mitä väki ajattelee. Minusta on tärkeää, että kaikki ymmärtävät, että elämän perusedellytyksiä on rauhan tila. Kun tämä ymmärretään, uskon että kyllä tuki pitää.