Ukrainan vastahyökkäyksen on uumoiltu alkavan minä hetkenä hyvänsä. Ukraina on itse sanonut toteuttavansa sen kevään tai kesän aikana tavoitteenaan vapauttaa Venäjän miehittämät alueet.
Nyt on voitu jo nähdä vastahyökkäyksen valmisteluja, kun oletettavasti Ukraina on iskenyt lennokeilla Venäjän polttoainevarastoihin muun muassa miehitetyllä Krimillä ja Venäjän puolella Belgorodissa.
Sääolosuhteet ovat puolustusvoimien entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri evp. Pekka Toverin mukaan estäneet toistaiseksi laajemman hyökkäyksen.
– Maa on vielä märkää. Jos lähtee liikkumaan tiestön ulkopuolelle, voi jäädä helposti kiinni vaunu- ja ajoneuvokalustolla. Siellä joudutaan selkeästi odottamaan maan kuivumista, että voidaan toimia maastossa avoimemmin ilman kiinnijäämisen vaaraa, Toveri sanoo.
– Olettaisin, että se viimeistään toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa tapahtuu.
Toverin mukaan varsinaisen hyökkäyksen käynnistyminen huomataan helposti.
– Niissä suunnissa, missä hyökätään, isketään enemmän tykistöllä, epäsuoralla tulella venäläisten asemiin ja sitten lähdetään panssarijoukoilla hyökkäämään.
– Viimeiset puoli vuotta ukrainalaisten panssarijoukot ovat olleet hyvin passiivisia. Niitä käytetään pieninä osastoina tukemassa jalkaväen taistelua, mutta sitten kun lähdetään hyökkäämään, siellä näkyy kymmeniä tai jopa satoja panssariajoneuvoja hyökkäämässä.
Lue myös: Tätä on odotettavissa Putinin voitonpäivän puheelta
"Vaativa operaatio"
Kuivankaan maan aikaan vastahyökkäys ei ole läpihuutojuttu, sillä Venäjän joukot ovat ehtineet linnoittautua jo kuukausia.
Lisäksi suuren hyökkäyksen koordinointi ei ole helppoa.
Toveri sanoo, että tiedot Ukrainan joukkojen määristä vaihtelevat lähteen mukaan. Ukrainalla voisi olla hyökkäykseen 18–20 prikaatia joukkoja, jotka eivät tällä hetkellä ole kiinni taistelussa. Tämä tarkoittaisi noin sataatuhatta sotilasta.
– Kymmenientuhansien sotilaiden ja tuhansien ajoneuvojen hyökkäyksen koordinointi, että pystytään hyökkäämään puolustusasemista läpi, on vaativa operaatio. Kuinka hyvä ukrainalaisten osaamistaso on, sitä on vaikea sanoa, Toveri toteaa.
– Taktisella tasolla pataljoonat osaavat varmasti toimia, ehkä jopa prikaatit, mutta kun pistetään monta prikaatia hyökkäämään yhdessä, se on aika haastavaa, Toveri sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:40
Tämä on Ukrainan vastahyökkäyksen todennäköisin skenaario: "Sen jälkeen Krim olisi motissa"
Viimeinen reservi
Haasteet eivät lopu koordinointiin. Jos Ukraina onnistuu murtautumaan Venäjän puolustuslinjojen läpi, haasteeksi muodostuu ilmasuoja, sillä oma sen ilmatorjunta ei enää ylety suojaamaan edenneitä joukkoja.
– Venäjän ilmavoimat ovat kuitenkin vielä hyvässä kunnossa. Ne ovat kärsineet ehkä noin viiden prosentin tappiot. Se on viimeinen iso reservi ennen ydinaseen käyttöä, Toveri kertoo.
– Kun hyökkäät aukealla Etelä-Ukrainan alueella ja sinulla ei ole ilmatorjuntaa, niin käy huonosti.
Edenneille joukoille on lisäksi kyettävä järjestämään huolto: ammuksia, muonaa ja muita tarpeita.
– Kun tuollainen satojen panssarivaunujen ja tuhansien miesten joukko hyökkää, se polttaa satoja tonneja amputarvikkeita, polttoainetta ja ruokaa päivässä. Logistiikka pitää saada kulkemaan perässä kymmeniä, jopa satoja kilometrejä, Toveri muistuttaa.
Näin ollen vasta itse vastahyökkäys näyttää, mihin Ukrainan rahkeet riittävät.
16:20
Suunnitteleeko Venäjä valeiskuja voitonpäivän kynnyksellä? Katso Pekka Toverin koko haastattelu.