Noitavainot eivät ole historiaa: "Tapauksia paljon enemmän kuin on tajuttu"

Voi olla yllätys, että noitavainot ovatkin myös tänä päivänä aito ihmisoikeusongelma.

Ilmiön laajuutta on vaikea arvioida, sillä iso osa siitä jää piiloon, sanoo professori Miranda Forsyth Australian kansallisen yliopiston Aasian ja Tyynenmeren tutkimuksen yksiköstä.

Asiaa on pyrkinyt selvittämään ainakin yksi tutkimusryhmä, joka kartoitti ilmiötä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle muun muassa uutislähteiden perusteella. Vuosien 2009–2019 ajalta löytyi 60:stä eri maasta yhteensä 20 000 tapausta, joissa oli kyse noituussyytöksiin liittyvistä haitallisista käytännöistä tai rituaalisista hyökkäyksistä – väkivaltaa, surmia, syrjintää ja niin edelleen.

Nämä luvut ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, sanoo tutkimukseen osallistunut Forsyth.

–  Kun maat alkavat kiinnittää huomiota ilmiöön ja laskea tapauksia, huomataan nopeasti, että tapauksia on paljon enemmän kuin on tajuttu.

Selitys vastoinkäymisille

Noituussyytöksiä ja niiden ikäviä seurauksia esiintyy Forsythin mukaan ympäri maailmaa, mutta eniten Intiassa, osissa Saharan eteläpuolista Afrikkaa sekä Papua-Uudessa-Guineassa, jossa hän itse on tutkinut aihetta.

Esimerkiksi Intiassa tapettiin valtiollisen rikostilastoviranomaisen (NCRB) tietojen mukaan vuosina 2010–2022 yhteensä yli 1 600 ihmistä noituuden vuoksi. Luku ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä kaikki osavaltiot eivät kerää tällaisia tietoja.

Otollisen kasvualustan noitavainoille luovat Forsythin mukaan epävakaus, köyhyys, epävarmuus ja heikko lainvalvonta.

– Syytökset noituudesta liittyvät usein siihen, että ihmiset etsivät selitystä vastoinkäymisille, kuten sairaudelle ja kuolemalle.

Jos lääketieteellisiä selityksiä ei ole tarjolla tai ne koetaan riittämättömiksi, voi yliluonnollisista uskomuksista löytyä selitys esimerkiksi yllättävälle kuolemantapaukselle.

Noituussyytökset kohdistuvat Forsythin mukaan yleensä jollain tavalla haavoittuvaisiin ihmisiin, kuten lapsiin tai vanhuksiin. Vainojen kohteiden sukupuoli vaihtelee: syytökset voivat kohdistua ensisijaisesti naisiin tai miehiin tai molempiin.

Aito usko vai tekosyy?

Noidaksi leimaaminen voi johtaa paitsi väkivaltaan ja jopa tappamiseen, myös esimerkiksi sosiaaliseen eristämiseen tai omaisuuden tuhoamiseen.

Forsyth on kohdannut esimerkiksi tapauksia, joissa naisen aviomies kuolee ja kuolemasta syytetään leskeä, mikä voi avata miehen veljille mahdollisuuden saada lesken maat itselleen.

Väistämättä herää kysymys, onko noituussyytöksissä sittenkään kyse aidoista uskomuksista vai lähinnä kätevästä tekosyystä hyökätä vihamiehensä kimppuun. Forsyth uskoo, että useimmiten molemmista.

– Jos uskoo taikuuteen – kuten suurin osa maailman ihmisistä – on ihmisellä asioiden mennessä vikaan taipumus ajatella, että syypää on ihminen, jonka kanssa hänellä on riitaa.

Uskomukset yliluonnolliseen kehittyvät Forsythin mukaan ajan mukana. Nykyään noitia saatetaan syyttää vaikkapa autojen rikkoutumisesta.

– Uskon, että ihmisten taipumus tehdä jostakusta syntipukki on aina olemassa, ja epävarmuuden ja epävakauden läsnä ollessa se kasvaa, Forsyth sanoo.

– Nämä uskomukset ovat olemassa yhteiskuntien kulttuurisessa repertuaarissa, josta ne voidaan ottaa käyttöön vastoinkäymisten selittämiseksi.