Salaliittoteoriat ovat johtaneet harmittomasta huuhaasta joukkomurhiin, ja lähes jokainen suomalainen uskoo niistä johonkin: Tutkija kertoo keinon, miten kaninkolosta pääsee pois

7:50img
Mihin salaliittoihin suomalaiset uskovat? Katso mitä uusi kirja aiheesta paljastaa
Julkaistu 18.03.2022 06:18

Noora Knapp

noora.knapp@mtv.fi

86 prosenttia suomalaisista uskoo johonkin salaliittoteoriaan. Suosituin koronasalaliittoteoria suomalaisten keskuudessa liittyy viruksen oletettuun alkuperään.

Vain prosentti suomalaisista uskoo, että koronarokotteeseen on ujutettu mikrosiru tai että 5G-verkko levittäisi koronavirusta, selviää suomalaisten salaliittoteorioihin liittyviä uskomuksia selvittäneen Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Peräti 86 prosenttia suomalaisista uskoo kuitenkin johonkin salaliittoteoriaan.

Edellä mainitut tiedot ovat ainutlaatuisia, sillä vastaavaa tutkimusta ei ole tehty Suomessa aikaisemmin. 

Kun tuloksia verrataan kansainvälisiin tutkimuksiin, suomalaiset erottuvat pohjoismaalaisten tapaan joukosta.

– Usko salaliittoteorioihin on pienempää Pohjoismaissa kuin esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Täällä ei lähdetä kovin herkästi höpöhöpö-juttuihin mukaan, toimittaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Pasi Kivioja toteaa.

Kiviojan torstaina julkaistu teos Salaliittoteorioiden ihmemaassa – Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa esittelee Turun yliopiston teettämän tutkimuksen tuloksia ja suomalaisten uskomia salaliittoteorioita.

Kirjaa varten Kivioja haastatteli salaliittoteorioihin uskovia ihmisiä, heidän läheisiään ja entisiä salaliittoteoreetikoita.

Kiviojan mukaan mielenkiintoisimmat tarinat tulevat salaliittoteoreetikoiden läheisiltä.

– Kerrotaan siitä, miten se yhden ihmisen muutos siinä perheessä vaikuttaa esimerkiksi lapsen ja vanhempien suhteisiin tai puolisoiden välisiin suhteisiin. Aika sydäntäriipaisevia tarinoita siellä oli. Kohtaamiset olivat mielenkiintoisia ja välillä aika lohduttomiakin.

Haastateltavina tunnettuja suomalaisia

Salaliittoteorialla Kivioja tarkoittaa kirjassaan esimerkiksi virallisen totuuden tai tutkinnan vastaista narratiivia, joka on uskomus niin kauan, kunnes se voidaan todistaa todeksi.

– Salaliittoteoriaan liittyy aina se, että siellä on joku ryhmä taustalla, joka juonii ihmisten päänmenoksi. He ovat yleensä pahantahtoisia, koska on aika vähän sellaisia salaliittoteorioita, joissa olisi hyvä tarkoitus.

Haastatteluiden tekeminen kirjaa varten ei ollut mutkatonta. Kiviojan mukaan salaliittoteoreetikko-sanaan liittyy stigma, jota harva haluaa. Lisäksi salaliittoteorioihin uskovat henkilöt osoittavat usein suurta epäluottamusta valtamediaa kohtaan.

– Lähtökohta haastattelulle ei ollut paras mahdollinen.

Kirjassa on mukana tavallisten suomalaisten lisäksi myös julkisuudesta tuttuja henkilöitä. Kansien välistä löytyy muun muassa Salatuista elämistä tutun näyttelijä Tuomas Kytömäen ja julkisuudesta kadonneen Jussi Ahteen haastattelut.

Lue myös: 2000 dollarin budjetilla tehdystä dokumenttielokuvasta leimahtaneet salaliittoteoriat WTC-iskuista jylläävät edelleen Yhdysvalloissa

Suosituin uskomus liittyy mediaan

Turun yliopiston tutkimuksen mukaan suosituin puhtaasti suomalaisia koskeva uskomus on se, että suomalaisessa mediassa valtaa pitää punavihreä toimittajablokki. Tähän uskoi noin joka viides tutkimuksen vastaaja.

Suosituin koronasalaliittoteoria suomalaisten keskuudessa liittyy viruksen oletettuun alkuperään: Yli 24 prosenttia vastanneista uskoo, että virus kehitettiin alun perin laboratoriossa. Uskomuksilla huomattiin olevan yhteys halukkuuteen ottaa koronarokotus.

Lue lisää: Missä ja miksi disinformaatio koronasta leviää? Tutkijalla selkeä käsitys syystä: "Pelko johtaa itsekkyyteen"

Salaliittoteoriat leimataan ajoittain harmittomaksi huuhaaksi, mutta toiminnalla voi olla myös vakavia seurauksia.

Kivioja muistuttaa, että vakavimmat tapaukset ovat kuitenkin ilmiön ääripää.

– Maailmalla on ollut terroristi-iskuja, jotka on perustettu salaliittoteorioihin. Venäjän Ukrainassa käymä sota on yksi esimerkki siitä, miten Venäjän salaliittoteoriat ovat muuttuneet lihaksi ja vereksi, ja sitä on pohjustettu monta vuotta. Se kaikkein kauhein esimerkki on juutalaisvainot ja juutalaisten joukkomurha.

Syyt usein henkilökohtaisia

Syyt erilaisiin uskomuksiin voivat olla Kiviojan mukaan usein henkilökohtaisia. Taustalta voi löytyä traumattisia kokemuksia ja erilaista elämän myllerrystä, kuten läheisen kuolema.

– Mieli on sillä tavalla altis ja avoin, että sitä lähtee hakemaan selityksiä maailman kaoottisille tapahtumille.

Kiviojan mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että salaliittoteoriat kukoistavat, kun maailmassa tapahtuu isoja kriisejä, kuten sotia. Viime aikaiset tapahtumat ovat siis luoneet otolliset olosuhteet erilaisille salaliittoteorioille.

Salaliittoteoriat vievät ihmisen usein mukanaan kaninkoloon, mutta kolosta on mahdollista päästä myös pois. Kiviojan mukaan tilanteeseen harvoin tepsii ulkopuolisten paasaus.

– Omat havaintoni tukevat sellaista ajatusta, että se vaatii sen, että henkilön omaan uskomusjärjestelmään tulee säröjä.

Turun yliopiston tutkimuksen osallistujat valittiin satunnaisotannalla digi- ja väestötietoviraston osoiterekisteristä. Kysely lähetettiin 5 000 suomalaiselle ja joulukuun 2021 loppuun mennessä siihen vastasi yhteensä 1 132 henkilöä. Kiviojan kirjassa esitellyt tulokset perustuvat marraskuun loppuun mennessä kertyneeseen hieman pienempään aineistoon. Vastaajien ikähaarukka oli 18–76 vuotta. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto.

Lue myös: Qanon ideologia elää ja voi hyvin muissa salaliittoreorioissa: "Se on liuennut disinformaatiokenttään" – näin ne näkyvät Suomessa

Tuoreimmat aiheesta

Salaliittoteoriat