Norjan hiihtotähti Astrid Uhrenholdt Jacobsen menetti traagisesti veljensä Sotshin olympialaisten alla. Hän oli keskiviikkona vieraana Ida Flatenin podcastissa ja kertoi kokemastaan tragediasta, aiheesta uutisoi Dagbladet.
Tapahtuneesta on nyt kulunut viisi vuotta. Jacobsen ja hänen veljensä olivat todella läheisiä. Hän kuvailee heitä "Kissalan pojiksi" ja toteaa, että menetys oli sama, kuin olisi menettänyt palan itsestään.
32-vuotias Jacobsen kertoo siitä hetkestä, jolloin hän sai tietää veljensä poismenosta. Hän sanoo, että viesti tuli perille, kuin salama kirkkaalta taivaalta.
– Avajaispäivänä lääkäri tuli ja sanoi, että meidän on pakko puhua. Itselläni ei ollut minkäänlaista ymmärrystä, että mitä silloin oli luvassa. Klassinen tapaus on se, että toinen on rasittunut, jonka lisäksi on jonkinlaista esihistoriaa, mutta tässä tapauksessa tilanne oli eri. Se on valitettavasti tavallisempaa, kuin voisi uskoa, Jacobsen sanoo.
Norjalainen sanoo, että hän olisi halunnut lähteä kotiin. Hänen veljensä oli kuitenkin ollut mukana olympiaprojektissa ja hän halusi, että se toteutuu. Sen lisäksi olympialaisista tuli tietynlainen suojakenttä, hyvä paikka Jacobsenille olla. Tapahtuneen jälkeen hänellä oli monia kysymyksiä.
– En ole koskaan ollut vihainen, mutta.. Sitä on aluksi vaikea hyväksyä ja ymmärtää. Tietyllä tavalla tunsin, että se oli vähän merkityksetöntä. Se oli kuitenkin hänen valintansa, enkä minä pystynyt tekemään mitään estääkseni tämän valinnan. Olen pystynyt nyt hyväksymään sen, Jacobsen kertoo.
Vaikein asia tragediassa oli Jacobsenille se, että hän ei tiennyt veljensä taistelusta ja hänen ajatuksistaan. Hän kertoi aiemmin, kuinka hän oli avoin surunsa suhteen kesken arvokisojen.
– Se on tyypillistä, että urheilussa olet kova ja vahva koko ajan. Se on väsyttävää. Miksi olemme niin peloissamme heikkouksiemme näyttämisestä? Minun kokemukseni on se, että jos näytät haavoittuvaisuutta, niin silloin saat vastauksen ja nouset ylös, Jacobsen sanoi.