Norjalaissarja Atlantic Crossing kuvasi kruununprinsessa Märthan ja presidentti Franklin D. Rooseveltin ainutlaatuista suhdetta. The Crown -sarjan tapaan puhetta on riittänyt siitä, missä määrin sarjan tapahtumat ovat totta.
Yle esitti Suomessa tänä vuonna suurella budjetilla toteutetun norjalaissarjan Atlantic Crossingin, jonka keskiössä oli Sofia Helinin näyttelemä kruununprinsessa Märtha (1901-1954), joka pakeni toista maailmansotaa lastensa Haraldin, Astridin ja Ragnhildin kanssa Yhdysvaltoihin. Sarjan toinen päähenkilö on Kyle MacLachlanin näyttelemä Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt (1882-1945), jolla vihjattiin useaan otteeseen olleen romanttisia tunteita kruununprinsessaa kohtaan.
Atlantic Crossingissa kuvatun erikoislaatuisen suhteen myötä useissa tiedotusvälineissä onkin ruodittu ahkerasti sitä, missä määrin sarja perustuu tositapahtumiin ja kuinka suuri osa käänteistä on fiktiota. Sarjan tuottanut Norjan yleisradio on jopa tehnyt jaksoista erillisiä selvityksiä, joissa käydään läpi tiettyjä kysymyksiä.
Totta on se, että Roosevelt tapasi kruununprinsessa Märthan ja kruununprinssi Olavin näiden Yhdysvaltain-kiertueella juuri ennen sotaa. Kruununprinssipari teki tuolloin suuren vaikutuksen Amerikan norjalaista syntyperää olevaan väestöön, joka otti kuninkaalliset riemuiten vastaan.
Lue myös: Norjan kuninkaallisten vierailu Valkoisessa talossa sai erikoisen käänteen vuonna 1995 – kuningas Harald suolasi Bill Clintonin tavalla, joka saa korvat punoittamaan yhä
Totta on myös se, että Yhdysvaltain laivasto kuljetti vuonna 1940 kruununprinsessan ja tämän lapset Petsamosta Atlantin yli Yhdysvaltoihin, missä presidentti Roosevelt tarjosi natsien miehittämästä Norjasta paenneille kuninkaallisille poliittisen turvapaikkaan. Samaan aikaan kruununprinssi Olavi, kuningas Haakon ja maan hallitus hoiti omia velvollisuuksiaan Lontoosta käsin.
Norjan nykyisen hallitsijan kuningas Haraldin vanhempi sisar prinsessa Astrid kertoi Norjan yleisradiolle NRK:lle vuonna 2001, että Roosevelt otti heidät osaksi perhettään.
– Hän oli meille kuin isoisä. Hän huolehti meistä ja äidistä ja isästä tuli hyviä ystäviä hänen kanssaan, Astrid sanoi.
Viettivät yhdessä 248 päivää
Presidentti etsi lapsille koulupaikat ja kuninkaalliset todellakin asuivat Valkoisessa talossa ja pulikoivat sen uima-altaassa, kuten sarjassakin nähtiin. Yhdessä vietettiin niin joulua kuin rentouttavia hetkiä Rooseveltin perheen kesähuvilassa.
Historioitsija Trond Norén Isaksen on tutkinut dokumentteja, jotka paljastavat, että kruununprinsessa Märtha vietti vuosina 1940-1945 presidentti Rooseveltin seurassa peräti 248 päivää.
Vaikka samaan sukuun kuulunut aiempi presidentti Theodore Roosevelt oli hyvissä väleissä Märthan appiukon kuningas Haakonin ja tämän puolison kuningatar Maudin kanssa jo paljon ennen maailmansotia, oli kruununprinsessa Märthan yhteys Valkoiseen taloon poikkeuksellinen. Ruotsalaissyntyinen Märtha kertoi Rooseveltille myös toisenlaisia tarinoita sodasta kuin amerikkalaiset armeijapamput ja poliitikot.
– Kukaan norjalainen ei ole koskaan ollut niin lähellä Valkoista talon sisäpiiriä. Hänellä oli rajoittamaton pääsy Rooseveltin luo, historioitsija Isaksen sanoo NRK:lle.
– Ihmiset ajattelevat ensimmäisenä juoruja siitä, että hän oli presidentin rakastajatar. Huhut kuitenkin lähtivät liikkeelle Rooseveltia vastaan olevasta lokakampanjasta, uskoo Isaksen, jonka mukaan tämä näkökulma ei tee oikeutta kruununprinsessalle.
Lue myös: Norjan kuninkaalliset suuntasivat koko suvun voimin lomalle suomalaisten suosikkikohteeseen – poseeraavat upeissa maisemissa
Vaikka sitä, oliko kaksikon välillä todella suhde tai romanttisia tunteita ei tiedetä, on Rooseveltin poika James tuonut aikoinaan julki oman näkemyksensä asiasta.
– Siitä ei ollut kysymystäkään, etteikö Märtha olisi ollut tärkeä henkilö isän elämässä sodan aikana. On mahdollista, että presidentin ja prinsessan välille kehkeytyi romanttinen suhde, vuonna 1991 menehtynyt James Roosevelt on Tatler-lehden mukaan sanonut.
Isaksenin mukaan kruununprinsessa Märthalla oli kulissien takana suuri rooli ja valtava yhteysverkosto. Vaikka Märtha oli paikalla, kun Roosevelt tapasi Britannian pääministerin Winston Churchillin Yhdysvalloissa sekä läsnä myös Rooseveltin ja Kanadan pääministerin William L. Mackenzie Kingin tapaamisessa, antaa sarja joidenkin asiantuntijoidenkin mielestä väärän kuvan siitä, kuinka suuri vaikutus kruununprinsessa Märthalla todella oli Rooseveltiin ja Norjan asemaan sota-aikana.
– Heidän läheistä suhdettaan selittää se, ettei hän painostanut Rooseveltia poliittisesti, toteaa kirjailija Tor Bomann-Larsen.
Myös Norjan kruununprinssiparin sotavuosien vaiheista kirjaa kirjoittava Tore Rem uskoo, että poliittinen paine presidenttiä kohtaan tuli enemmänkin kruununprinssi Olavin taholta.
Lue myös: Prinsessa Ingrid Alexandra täytti 16 vuotta – tältä näyttää Norjan tuleva kuningatar
Sekä prinsessa Astrid että kuningas Haakon ovat vahvistaneet jo aiemmin Atlantic Crossingissa nähdyn kuvauksen siitä, että heidän äitinsä oli suurimman osan ajasta yksin vastuussa kolmesta lapsestaan sinä aikana, kun perhe asui Yhdysvalloissa. Kruununprinssi Olavi vietti aikaa perheensä kanssa joka vuosi oari-kolme kuukautta, mutta kukaan ei koskaan tiennyt, milloin hän saapuisi Lontoosta perheensä luo.
Kuningatar, jota Norja ei koskaan saanut
Norjan ja ruotsin lisäksi kruununprinsessa Märtha osasi useita muita kieliä ja hän loisti edustustilaisuuksissa charmillaan. Myös norjalaiset rakastivat häntä ja ottivat kuninkaalliset riemuiten vastaan, kun nämä palasivat sodan päätyttyä kotimaahansa. Presidentti Roosevelt oli menehtynyt keväällä 1945 saatuaan aivoverenvuodon.
Kruununprinsessa Märtha oli norjalaisille pitkään ensimmäinen nainen sen jälkeen, kun kuningatar Maud oli menehtynyt vuonna 1938. Hän oli pidetty kuninkaallinen ja auttoi jopa kuningas Haakonia pitämällä kaksi kertaa uudenvuodenpuheen tämän puolesta sotavuosien jälkeen.
Norjan kuningatarta Märthasta ei kuitenkaan koskaan kansalaisten harmiksi tullut. Hän kuoli maksasairauden vuoksi vain 53 vuoden iässä vuonna 1954. Se oli kova paikka Norjan kansalle ja nykyiselle hallitsijalle Haraldille, joka oli tuolloin vain 17-vuotias, mutta ennen kaikkea kruununprinssi Olaville, joka nousi maansa hallitsijaksi yksin vuonna 1957, eikä avioitunut koskaan uudestaan.
Lue myös: Suuri huoli leijuu Norjan hovin yllä – onko kroonista keuhkosairautta poteva Mette-Marit huonommassa kunnossa kuin luultiin?
– Hän suri tämän kuolemaa siihen asti, kun hän itse kuoli, prinsessa Astrid on kuvaillut isänsä tuskaa.
Ensimmäisen kuningattaren sitten vuoden 1938 Norja saikin lopulta vasta vuonna 1991, kun kuningas Olavi kuoli ja valtaan nousi Harald Sonja-puoliso rinnallaan.