Asumistukimenojen paisuminen on yksi asuntomarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan haasteista, vaikka talouskasvu on hidastanut tilannetta. Vuokraturvan hallituksen puheenjohtajan mielestä asumistuki voitaisiin poistaa kokonaan, jos se olisi mahdollista.
– Asumistuki on siitä ongelmallinen tuki, että se vesittää itse omaa tehoaan. Maksettavan asumistuen kasvu mahdollistaa tietyn suhteellisen osuuden ylittäessään vuokrien nousun, joka puolestaan kasvattaa asumistukea tarvitsevien joukkoa, sanoo vuokranvälitysyhtiö Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.
Asumistuen poistaminen ei poistaisi sitä tosiasiaa, että ihmiset tarvitsisivat edelleen asuntoja ja asunnot vuokralaisia. Asuntojen vuokraaminen ei Metsolan mukaan loppuisi, mutta se saattaisi tuottojen laskujen takia tilapäisesti vähentyä.
– Selvää on, että jotkut ihmiset menettäisivät vuokra-asuntonsa, jos asumistuki poistettaisiin kokonaan. Ellei esimerkiksi harkinnanvaraisella toimeentulotuella muutosta paikattaisi. Mutta vaikkei niin tehtäisi, suurin osa asumistukea saavista ei menettäisi vuokra-asuntoaan. Eivätkä heidän asuntonsa jäisi tyhjilleen ilman asukasta. Se ei olisi kenenkään etu. Vuokratasot sopeutuisivat vuokralaisten muuttuneeseen maksukykyyn, eli laskisivat, Metsola sanoo.
Asumistuki ei laske asumiskustannuksia
Asumistuki ei suurimmassa osassa tapauksia laske asukkaan asumiskustannuksia. Metsolan mukaan asumistuen seurauksena vuokralaiset voivat maksaa korkeampia vuokria halutuilla alueilla, jolloin hyöty menee valtaosin vuokranantajille.
– Yksilötasolla myönnettävä tuki, esimerkiksi harkinnanvarainen toimeentulotuki, voi aidosti auttaa tuensaajaa. Mutta nykyinen massiivinen asumistukijärjestelmä on rakenteeltaan automaatti, joka vuokralaisten maksukykyä kaavamaisesti tukemalla vaikuttaa koko markkinaan ja nostaa vuokria, Metsola sanoo.
Tämä näkyy Metsolan mukaan siitä, kuinka asuntosijoittajien piireissä puhutaan asumistukijärjestelmästä omien tuottojen takaajana.
60 prosenttia vuokra-asunnoissa asuvista asumistukien piirissä
850 000 suomalaista oli viime vuoden lopussa asumistukien piirissä. Se on 15 prosenttia väestöstä, kun kaikkiaan vuokralla asuu noin 25 prosenttia väestöstä.
– Näin suuren joukon tukeminen vesittää koko tuen idean ja vie suurimman osan sen hyödyistä. Vuokratasot määräytyvät aina kysynnän, tarjonnan ja vuokralaisten maksukyvyn suhteesta.
Noin joka viides tietyn alueen vuokralaisista voi saada Metsolan mukaan asumiseensa tukea ilman, että sillä on selvää alueen vuokratasoa nostavaa vaikutusta. Jos tuensaajia on enemmän, tukien hyöty alkaa valua vuokriin.
– Nykytilanne, jossa noin 60 prosenttia kaikista vuokra-asunnoissa asuvista on asumistukien piirissä, on johtanut selvään yleisen vuokratason nousuun.
Tulokset ristiriitaisia
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT selvitti 2017 nostaako asumistuki yksittäisen asunnon vuokraa, jos vastaavissa asunnoissa asuvista toinen saa asumistukea ja toinen ei. Lopputulos oli, ettei nosta, koska vuokrat määräytyvät ennen kaikkea alueen tyypillisen vuokratason mukaisesti.
– Jotta asumistuesta saataisiin enemmän hyötyä, tuettavien määrää pitäisi johdonmukaisesti vähentää ja tukisummaa supistaa. Tämä pitäisi tehdä vaiheittain mutta päättäväisesti, hieman samaan tapaan kuin asuntolainojen verovähennysoikeuden kanssa on toimittu, Metsola sanoo.
– Nykyinen asumistuen paisuttamisen tie on kuljettu loppuun, koska asumistuen vuokria nostavasta vaikutuksesta on tullut tärkein syy sille, että asumistukea tarvitaan. On keksitty ikiliikkuja, joka todellisuudessa rahoitetaan veronmaksajien lompakosta, Metsola sanoo.