Kolmasosa vuokralaisista asuu veronmaksajien piikkiin, asumismenot kasvavat jatkuvasti: "Juuri suuri tukisumma aiheuttaa tämän tilanteen"

Entinen valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki totesi Rakennuslehden haastattelussa, että Suomen asuntomarkkinat eivät toimi hyvin, vaikka asumistuen taso on korkea ja pienituloisille tarkoitettujen Ara-asuntojen kanta on iso.

Tuen taso on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna korkea. Vuonna 2018 asumistukea maksettiin Suomessa 2,1 miljardia euroa. Vuokrien hinnat sen sijaan ovat korkeat. Esimerkiksi Helsingin vuokrataso on korkeampi kuin selvästi suuremmassa Tukholmassa.

Kun asuntomarkkina ei toimi, se heijastuu esimerkiksi työmarkkinoille ja muualle Suomen talouteen.

Valtion kontolla 28 prosenttia vuokrista

Sosiaalisen journalismin palvelu Mediumin verkkosivulla julkaistussa jutussa todetaan, että valtio maksaa 28 prosenttia Suomen vuokrista. Luku perustuu siihen, että vuokramarkkinoiden koko oli laskennallisesti 7,6 miljardia euroa vuonna 2018.

Toisaalta laskemasta puuttuu vielä toimeentulotuen osuus, jonka bruttomäärä oli vuonna 2018 noin 811 miljoonaa euroa. Noin puolet tästä menee vuokriin, joten kaiken kaikkiaan valtio tuki vuokranmaksua 2,5 miljardilla eurolla. Se on noin 33 prosenttia kaikista vuokrista.

Kovaa kritiikkiäVuokravälitystä ja asuntosijoituspalveluita tarjoavan Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola jakaa Hetemäen huolen.

– Katson asiaa markkinoiden näkökulmasta. Kun asia nousi keskusteluun vuonna 2007 asumistukimenot olivat 1,2 miljardia euroa vuodessa. Suomen talouden ongelmat tietäen on päivänselvää, että me emme kestä tällaista kehitystä , hän sanoo.

"Tulta yritetään sammuttaa bensalla"

Metsolan mukaan pohjimmiltaan kyse on siitä, että tuki ei vaikuta, kuten sen pitäisi vaikuttaa. Sen sijaan se pahentaa ongelmaa nostamalla vuokratasoa ja siten pienentämällä sitä joukkoa, joka vuokrastaan ilman tukea selviää.

– Kärjistäen voisi sanoa, että tulta yritetään sammuttaa bensalla. Maksamme paljon tukea ja ihmettelemme, että eikö se riitä. Itse asiassa juuri suuri tukisumma aiheuttaa tämän tilanteen, hän sanoo.

Asuntosijoittajat kehuvat markkinointimateriaaleissaan asumistukijärjestelmää 

Ara-asunnot voitaisiin myös Metsolan mukaan kohdistaa paremmin. Ongelmana on esimerkiksi se, että monen alun perin pienituloisen Ara-asujan tulot ovat myöhemmin nousseet. He eivät kuitenkaan halua luopua halvasta asunnostaan. Tämä taas syrjäyttää Metsolan mukaan sitä väestönosaa, joka tuettuja asuntoja tarvitsisi oikeasti.

– Meillä on erittäin pitkät keskimääräiset vuokrasuhteet tuettuihin asuntoihin. Asuminen jatkuu vaikka ihmiset keskiluokkaistuvat. Moni tuettua asuntoa aidosti tarvitseva joudutaan majoittamaan vapaarahoitteiselle puolelle. Siellä taas vuokrataso on niin korkea, että selviämine vaatii yleensä asumistukea, hän sanoo.

Ara-asuntojen asukit voittavat

Nämä vuokralaiset eivät varsinaisesti hyödy järjestelystä, sillä runsaan tuen vastineeksi he saavat osakseen myös korkean vuokran. Hyötyjinä ovat siis Ara-asuntoihin jäävät parempituloiset asukkaat ja asuntosijoittajat, Metsola sanoo.

– Sijoittajat hyötyvät myös, sillä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousevat. Asuntosijoittajat käyttävät nykyään jopa markkinointimateriaaleissaan asumistukijärjestelmää vuokratason säilymisen takaajana, hän sanoo.

– Nyt tämä kuvio tekee sen, että entistä harvemman on vaikea pärjätä itsenäisesti asuntomarkkinoilla, hän sanoo.

Myös työmarkkinat voisivat hyötyä

Työssäkäyvien matalapalkkaisten työntekijöiden helpompi pääsy tuettuihin vuokra-asuntoihin ehkäisee liian jyrkkää sosiaalista eriytymistä, Metsola sanoo. Hänen mukaansa huono-osaisuuden kasautumista voidaan tehokkaasti torjua niinkin.

Parempi kohdentaminen voisi helpottaa myös työvoimapulaa esimerkiksi palvelu-, siivous- ja hoitoalalla, joissa kallis asuminen on ongelma.

Metsolan mukaan ainut ratkaisu tilanteeseen on asumistuen saajien määrän ja tuen suuruuden laskeminen pikkuhiljaa näillä tavoilla.

– Muuta keinoa ei ole, hän sanoo.

Lue myös: Sinnikyys kannatti: Naisen kanssa asuva Lauri onnistui saamaan asumistukea – kuudes hakemus läpi