Nuorisoryhmien tekemien vakavien väkivaltarikosten selvittämistä vaikeuttaa se, että poliisi voi käyttää pakkokeinoja vain 15 vuotta täyttäneisiin nuoriin. Alle 15-vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen vapauteen poliisi ei voi puuttua.
– Tämä vaikeuttaa sellaisten ylitörkeiden rikosten selvittämistä, joissa epäiltyinä on alle ja yli 15-vuotiaita lapsia, sanoo rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmästä.
– Onhan se ongelmallista, että nuoret pääsevät jauhamaan tapahtumista keskenään, jolloin joka kerralla juttu muuttuu vähän, toteaa nuorten tutkintaryhmän rikosylikonstaapeli Pia Katajala Itä-Uudenmaan poliisista.
Tuorein esimerkki on Vantaan Hakunilassa marraskuun lopussa tapahtunut vakava väkivallanteko, jossa kuusi eri ikäistä alaikäistä nuorta pahoinpiteli rajusti, nöyryytti ja riisutti alasti 14-vuotiaan pojan. Nuoret videokuvasivat tapahtuman.
Itä-Uudenmaan poliisi kertoi, että neljä nuorista oli 15–17-vuotiaita ja heihin käytettiin aluksi kovia pakkokeinoja rikoksen selvittämiseksi.
– Yksi nuorista vangittiin, kaksi määrättiin tehostettuun matkustuskieltoon ja yksi perusmuotoiseen matkustuskieltoon, Katajala kertoo.
– Nämä pakkokeinot auttavat sotkemis- ja jatkamisvaaraan, jotta tällainen isompi porukka ei puisi tapahtumia keskenään ja hämmentäisi tutkintaa.
Kaksi alle 15-vuotiasta poliisin oli päästettävä Hakunilan jutussa vapaaksi, koska heihin ei saa käyttää liikkumisvapautta rajoittavia pakkokeinoja.
Lues myös: Poliisilta lisätietoa: 14-vuotiasta hakattiin, potkittiin ja nöyryytettiin Vantaalla – alastomaksi riisutusta pojasta kuvattu video ehdittiin levittää nettiin
Joskus tarvetta alle 15-vuotiaankin eristämiseen
Joidenkin ylitörkeiden rikosten, kuten henkirikosten tai törkeiden ryöstöjen selvittämistä helpottaisi se, että myös alle 15-vuotias voitaisiin eristää muutamaksi päiväksi.
– Yksittäisissä ylitörkeissä rikoksissa on tällaista tarvetta alle 15-vuotiaiden kohdalla, etteivät he pääse vaikuttamaan rikoksen selvittämiseen, Forss sanoo.
– Tämä tarve on etenkin sellaisissa rikoksissa, joissa epäiltyinä on yli ja alle 15-vuotiaita.
Nykylain mukaan vapauteen liittyviä pakkokeinoja eli pidättämistä, matkustuskieltoa tai vangitsemista ei saa käyttää alle 15-vuotiaisiin. Ikäraja ei koske muita pakkokeinoja, esimerkiksi telekuuntelua, kotietsintää tai takavarikkoa.
Tällä hetkellä poliisilla on oikeus pitää alle 15-vuotiasta kiinni lähtökohtaisesti 12 tuntia tai erittäin painavista syistä 24 tuntia.
– Alle 15-vuotiaiden eristäminen voisi tapahtua joko poliisin tai sosiaalitoimen puolesta. Esimerkiksi pidätysajan mittainen kahden tai kolmen päivän aika helpottaisi tutkintaa selvästi, Forss sanoo.
Forss korostaa puhuvansa harvinaisista rikoksista, joten kovin usein eristämiselle ei ole tarvetta. Vakavien väkivaltarikosten uhrien oikeuksien kannalta on kuitenkin tärkeää, että viranomaisella olisi riittävät keinot rikosten selvittämiseksi.
– Toisaalta on myös todettava, että lapsen kyky sotkea esitutkintaa on lähtökohtaisesti aikuista heikompi, Forss muistuttaa.
Lue myös: Vakava väkivallanteko Vantaan Hakunilassa: 14-vuotias nuori pahoinpidelty ja riisutettu alasti, yksi tekijöistä kuvasi tapahtumaa
Alaikäisen vangitsemiseen korkea kynnys
Liikkumisvapautta rajoittavia pakkokeinoja ovat pidättäminen, matkustuskielto ja vangitseminen.
Päätöksen pidättämisestä ja perusmuotoisesta matkustuskiellosta tekee poliisi. Tehostetusta matkustuskiellosta ja vangitsemisesta päättää tuomioistuin poliisin esityksestä.
Pidättäminen kestää maksimissaan neljä vuorokautta.
Matkustuskielto rajoittaa rikoksesta epäillyn liikkumisvapautta esimerkiksi tietyn alueen ulkopuolella, tietyissä paikoissa tai tiettyinä kellonaikoina. Katajalan mukaan matkustuskielto antaa poliisille "virtaa" raskaampiin toimenpiteisiin, jos nuori ei noudata niitä.
Tehostetussa matkustuskiellossa liikkumista valvotaan jalkaan laitettavalla seurantapannalla.
Lähtökohtaisesti poliisi esittää alaikäistä rikoksesta epäiltyä vangittavaksi korkealla kynnyksellä.
– Alaikäisen vangitseminen voi olla tarpeen törkeissä rikoksissa, joissa vähimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Myös henkilöä, jolla on mittava rikoshistoria, voidaan esittää vangittavaksi, Katajala kertoo.
6:26
Ryöstelyjä bileissä, varastettuja vaatteita ja väkivallan pelkoa – videoreportaasissa sekä ryöstetyt että ryöstäjä kertovat kokemuksistaan.
Lue myös: Poliisiylijohtaja MTV:lle: Suomeen on syntymässä nuorten katujengejä, viitteitä alle kymmenestä ryhmästä – "Meillä on multietnisiä jengejä"
Vedenjakana 15 vuoden ikäraja
Rikoslaissa viidentoista vuoden ikäraja on vedenjakaja, sillä 15 vuotta täytettyään henkilö on lähtökohtaisesti rikosvastuussa. Laki käytännössä katsoo, etteivät alle 15-vuotiaat ole syyntakeisia.
– Nuoret ovat aika hyvin tietoisia näistä ikärajoista. Mutta kun huomioidaan tietynlainen nuoruuden impulsiivisuus, en tiedä, miettiikö 15-vuotias sen tarkemmin kuin 14-vuotiaskaan sitä, mitä on tekemässä, sanoo Marko Forss.
– Nykyisin jos rikoksesta epäillään alle ja yli 15-vuotiaita, vain 15 vuotta täyttäneet voidaan eristää ja alle 15-vuotiaat on päästettävä vastaamaan vapaalta.
Aina kun alaikäinen syyllistyy rikokseen, poliisi tekee hänestä lastensuojeluilmoituksen. Jos kyse on vakavasta rikoksesta, lastensuojeluviranomaiset voivat sijoittaa alaikäisen epäillyn kiireellisesti.
Näin ei tapahdu automaattisesti, ja Forss muitaa tapauksia, joissa tapon yrityksestäkään epäiltyjä alaikäisiä ei ole sijoitettu kodin ulkopuolelle.
– Kiireellinen sijoitus on tietysti poliisillekin hyvä asia, sillä lastensuojelun toimenpiteet estävät nuorta jatkamasta rikosten tekemistä samalla porukalla, sanoo Pia Katajala.
– Lastensuojelu pyrkii vaikuttamaan rikoskierteeseen ja katkaisemaan sen.
Lue myös: Rikoskomisario Marko Forss oli lounaalla kuullessaan 16-vuotiaasta uhrista: Näin Koskelan teinimurhan tutkinta eteni
Sijoitus ei ole poliisin työkalu
Itä-Uudenmaan poliisin mukaan kaikki Hakunilan väkivallanteosta epäillyt kuusi alaikäistä nuorta sijoitettiin kiireellisesti.
Alaikäisen rikoksesta epäillyn sijoittaminen tapahtuu lapsen suojelemiseksi, ei esitutkinnan turvaamiseksi. Marko Forss muistuttaakin, ettei poliisi voi pyytää lastensuojeluviranomaisilta virka-apua kuten nuoren sijoittamista.
– Alle 15-vuotiaiden kohdalla poliisi on usein keinoton. Kun rikoksia tehnyt lapsi sijoitetaan lastensuojelulaitokseen, hän voi hatkailla sieltä ja tehdä lisää rikoksia, Forss kuvailee.
– Poliisi voi ottaa lapsen kiinni ja palauttaa laitokseen, jonka jälkeen tämä karkaa uudestaan rikostelemaan. Onneksi tällaiset tapaukset ovat kuitenkin melko harvinaisia.
Helsingin poliisi on kirjannut tänä vuonna noin 800 alle 15-vuotiaiden tekemäksi epäiltyä rikosta.
Jos kaikki epäillyt rikoksessa ovat alle 15-vuotiaita, poliisi selvittää esitutkinnassa heidän osallisuutensa asiaan. Lisäksi esitutkinnassa on mahdollista selvittää mahdollista vahingonkorvausta tai omaisuuden takaisin saamista.
Koska alle 15-vuotias ei ole rikosvastuussa, esitutkinta ei etene syyttäjälle tai tuomioistuimeen.