Jos vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettaisiin täysin oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja, ainakin työssäkäyvien eläkemaksut nousisivat, kun työkyvyttömyyseläkkeelle pääsisi yhä useampi, kertoo KEVA:n johtajaylilääkäri. Hän sanoo, että työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan myös esimerkiksi migreenin perusteella ja että vakuutuslaitosten tehtävänä on valvoa, ettei väärinkäytöksiä tapahdu.
KEVA:n johtajaylilääkäri Tapio Ropponen kertoo, että vakuutuslääkärin tehtävänä on valvoa sitä, ettei työkyvyttömyyseläkkeelle pääse sellainen henkilö, joka ei ole työkyvytön.
– Ilman vakuutuslääkäreitä mentäisiin kohti systeemiä, jossa ihminen saisi itse päättää, milloin hän saa työkyvyttömyyseläkettä. Aina löytyisi joku lääkäri, joka kirjoittaisi työkyvyttömyyseläkkeelle kenet vain sitä pyytävän, Ropponen sanoo.
Tämä on Ropposen mukaan ongelma, sillä eläkerahat kerätään kaikilta yhteisesti. Ilman vakuutuslääkäreiden arvioita työkyvyttömyyseläkkeelle jäisi useampi ja työssäkäyvien työeläkemaksut nousisivat.
– Missään maassa ei ole systeemiä, jossa eläkerahat kerätään yhteisesti, mutta niistä saisi omalla päätöksellä vaan ottaa. Eikä voi olla.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Finanssiala ry:n ja ETK:n julkaiseman taulukon mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä kasvaisi 10 vuodessa yli 50 000:lla, jos kaikki työttömyyseläkehakemukset hyväksyttäisiin. Järjestöjen mukaan tämä korottaisi TyEL-maksua 1,8 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Työkykyinen voi olla, vaikkei aiempaan ammattiin voisi palata
Huomiota mediassa ovat saaneet useat tapaukset, joissa on koettu, että työkyvyttömyyseläkkeelle ei pääse sellaiselle ehdottomasti kuuluva, tai joissa vakuutus ei olekaan korvannut jotain, jonka on ajateltu kuuluvan vakuutukseen.
Ropponen ei ota kantaa jälkimmäisiin tapauksiin, sillä on itse erikoistunut eläkkeisiin, mutta selittää sitä, millä perusteella työkykyä usein arvioidaan.
Hoitava lääkäri kirjoittaa lausunnon potilaansa terveydentilasta, potilas tekee hakemuksen työkyvyttömyyseläkkeestä ja vakuutuslääkäri varmistaa, että potilas on tutkittu asianmukaisesti, arvioi työkyvyn ja perustelee päätöksensä lääketieteellisesti.
– Työkyvystä on 11 eri määritelmää ja huomionarvoista on, että yleinen ja ammatillinen työkyky ovat eri asioita, Ropponen selittää.
Lue myös:
– Jos vaikkapa oikeakätisen kirvesmiehen oikea olkapää vammautuu, hän ei välttämättä ole enää työkykyinen kirvesmies, mutta on silti työkykyinen muihin hommiin. Tämä menee valitettavasti joillain lääkäreilläkin sekaisin.
Eläkettä haetaan esimerkiksi migreenin vuoksi
Ropposen mukaan työkyvyttömyyseläkettä haetaan toisinaan myös sellaisiin sairauksiin, jotka eivät yksinkertaisesti heikennä työkykyä tarpeeksi paljon tai pitkäkestoisesti, että eläkettä voitaisiin myöntää. Esimerkeiksi hän antaa migreenin ja persoonallisuushäiriön.
Hän huomauttaa myös, että toisinaan potilaan hakemuksen perusteet eivät ole nykyisen tieteellisen ymmärryksen mukaiset.
– Jotkin sairaudet tai niiden havaitsemiseen käytetyt tutkimusmenetelmät eivät vastaa nykyistä tieteellistä ymmärrystä. Asiasta ei ole vielä tarpeeksi näyttöä, että niiden perusteella voitaisiin myöntää työkyvyttömyyseläkettä.
Jos emme luota siihen, että ihmiset osaavat itse arvioida työkykyään rehellisesti tai että hoitava lääkäri osaa suhtautua potilaansa kertomuksiin kriittisesti, miksi luottaisimme siihen, että eläkelaitosten lääkärit toimivat rehellisesti?
– Meillä on paljon eri alojen lääkäreitä ja pohdimme tapauksia monilta kanteilta. 20 prosentissa tapauksista pyydämme lisäselvitystä, jotta saamme ratkaistua tilanteen potilaan kannalta mahdollisimman oikeudenmukaisesti, Ropponen vastaa.
– Päätökseemme on myös mahdollista hakea muutosta muutoksenhakulautakunnasta.
Kansalaisaloite, jossa vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä perätään lisää vastuullisuutta lausunnoistaan, on kerännyt jo yli 50 000 nimeä ja se on menossa eduskunnan käsiteltäväksi.
Oikaisu 12.3. klo 8.29: Kansalaisaloitteessa ei haluta kumota vakuutuslääkäreiden sanavaltaa kokonaan, vaan halutaan vakuutuslääkärien noudattavan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muotovaatimuksia todistuksissaan ja lausunnoissaan.