Hawk-harjoitushävittäjän tuhoutuminen huhtikuussa Tuusniemellä johtui ohjaajan virheestä, toteaa onnettomuuden tutkijalautakunta. Lautakunta julkisti raporttinsa tänään Rissalassa. Raportin mukaan ohjaaja jätti tarkastamatta lentokorkeutensa, kun hän lähti syöksyyn taisteluharjoituksessa toisen Hawkin kanssa. Pystyliike alaspäin johti väistämättä onnettomuuteen.
Konetta ohjannut 29-vuotias yliluutnantti laukaisi heittoistuimen, mutta sekuntia liian myöhään. Hän menehtyi maahansyöksyssä. Ennen turmaa kone teki neljä silmukkaa 1-2 kilometrin korkeudelta. Viimeisessä liikkeessä koneen lakikorkeus jäi vinouden takia aiempia liikkeitä matalammalle, noin 1000-1100 metriin. Kaikkien turvallisuusmääräysten kannalta lakikorkeuden olisi pitänyt olla vähintään 1600 metriä lentäjän aloittaessa suoran pystyliikkeen alaspäin. Ohjaaja jätti tarkastamatta lentoarvonsa laella, kun hänen huomionsa oli kiinnittyneenä vastustajaan.
Turma oli väistämätön
Tutkijalautakunnan puheenjohtajan, majuri Tomi Utriaisen mukaan ohjaajan tilannetietoisuus ei ollut riittävä viimeisen pystyliikkeen laella, jolloin hän virheellisesti jatkoi edellisten liikkeiden lailla suoraan alaspäin, mikä väistämättä johti onnettomuuteen.
-Kone olisi osunut joka tapauksessa puustoon, vaikka ohjaaja olisi jatkanut oikaisuaan loppuun saakka, Utriainen sanoi.
Hawk törmäsi maahan 23 asteen kulmassa noin 500 kilometrin tuntinopeudella. Tutkijalautakunnan mukaan ohjaajan olisi pitänyt vetää laukaisukahvasta noin 35 asteen syöksykulmalla ja noin sekuntia aikaisemmin kuin mitä tapahtui. Lautakunnan mukaan mikään tekninen vika ei aiheuttanut turmaa, vaan varma syy oli kokeneen lentäjän inhimillinen virhe.
Lentäjältä puuttui taistelutuntuma
Lentotehtävän alaraja oli 300 metriä. Tutkijalautakunnan mukaan se oli liian alhainen suhteessa ohjaajan matalailmataistelutuntumaan. Lentueen päällikkö oli kysynyt ohjaajalta, "koska olet lentänyt viimeksi kurvaa". Ohjaaja vastasi, ettei siitä ole kauankaan aikaa. Vastaus ei pitänyt paikkaansa, sillä ohjaaja oli toiminut viime vuosina lähinnä lennonopettajana eikä ollut tehnyt vastaavia lentotehtäviä. Lautakunnan mukaan hänen vastauksensa oli epämääräinen.
-Jos alaraja olisi ollut 450 metriä, tilanne olisi ollut kriittinen, mutta onnettomuus olisi ehkä vältetty, Utriainen sanoi. Myötävaikuttavana tekijänä oli myös yleisesti noudatettu menettely jättää maaston muodostus huomioimatta alarajan määrittelyssä. Onnettomuusalueella maasto on mäkistä.
Turma poiki turvaehdotuksia
Tutkijalautakunta esittää loppupäätelmänään eräitä ehdotuksia, joiden avulla vastaavanlaiset turmat voitaisiin välttää. Jatkossa pitäisi muuttaa ohjeita, joissa määritellään heittoistuinhypyn pienin korkeus. Ohjeissa tulee ottaa huomioon miehistön reaktioaika.
Lautakunta ehdottaa myös lentotehtävien seurantajärjestelmän kehittämistä siten, että se huomioi ja ilmaisee ohjaajan kulloisenkin tuntuman kuhunkin lentolajiin. Menehtynyt yliluutnantti oli erittäin kokenut Hawk-pilotti. Hän oli lentänyt konetyypillä 850 tuntia.