Mikkelin vankilan johtaja ja apulaisjohtaja ovat syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen, toteaa eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Hän ei kuitenkaan nosta syytettä, vaan on antanut johtajalle ja apulaisjohtajalle huomautuksen.
Oikeusasiamiehen mukaan vankilan johtaja ja apulaisjohtaja antoivat vuonna 2016 totuudenvastaista tietoa lisäselvityksessä, joka liittyi erään vangin tekemään kanteluun. Kantelu liittyi tilanteeseen, jossa vanki oli viety eristysselliin ja hänelle oli tehty henkilötarkastus.
Vankia oli kertomansa mukaan alkanut huimata ulkoilussa, ja hän oli hakeutunut istumaan ulkoilualueen ulkopuolelle. Hänet vietiin eristysselliin, ja hänelle tehtiin henkilöntarkastus.
Vangin epäiltiin mahdollisesti olleen huumeiden vaikutuksen alaisena. Myöhemmissä selvittelyissä päihtymystilantoteamislomaketta ei kuitenkaan saatu oikeusasiamiehen kansliaan, vaikka sitä erikseen pyydettiin.
Vanki kertoi kantelussaan, että hän joutui olemaan pitkän aikaa alasti ja hänelle lopulta annetut vaatteet olivat liian pieniä.
Kantelun ratkaisemisen jälkeen, marraskuussa 2016, yksi Mikkelin vankilan vartijoista soitti eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan. Hänen mukaansa vankilan johto ei ollut keskustellut kantelussa tarkoitetuista tapahtumista kenenkään paikalla olleen kanssa, vaikka selvityksessä niin väitettiin.
Tämän jälkeen Mikkelin vankilaan tehtiin tarkastus, jossa ilmeni, että vankilan järjestyssääntö sisälsi lainvastaisia rajoituksia.
Esimerkiksi oikeudenkäyntiasiakirjojen hallussapitoa oli rajoitettu niin, ettei vangeilla ollut asianmukaisia mahdollisuuksia valmistautua oikeudenkäynteihin. Myös vankilan kurinpito- ja tapaamiskäytännöt poikkesivat muiden vankiloiden käytännöistä ja olivat erittäin tiukat.
Tarkastuksen jälkeen Mikkelin vankilalle laadittiin uusi järjestyssääntö.
Keskusrikospoliisi tutki vankilan johtajan ja apulaisjohtajan toimintaa oikeusasiamiehen pyynnöstä. Oikeusasiamiehen mukaan he syyllistyivät väärän todistuksen antamiseen viranomaiselle ja virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Oikeusasiamies pitää väärien tietojen antamista vakavana laillisuusvalvonnan toimintaedellytysten kannalta. Hän päätyi jättämään syytteen nostamatta sillä perusteella, että totuudenvastaisista tiedoista ei syntynyt vahinkoa kantelun kohteina olleille virkamiehille eikä kantelijalle.