Varatuomari ja urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste nostaa MTV Urheilun haastattelussa esiin painavia kysymyksiä, jotka liittyvät myös Naisleijonien ja maajoukkueen ex-päävalmentajan Pasi Mustosen ympärillä pyörivään tutkintatapaukseen.
Rauste on ollut mukana viidessä valmentajaan kohdistuneessa eettisten periaatteiden rikkomista koskevassa kurinpitoasiassa. Rausteen mukaan neljässä niistä valmentajalle ei ole koitunut seuraamuksia.
LUE MYÖS: Naisleijonien olympiamitalisti ottaa kantaa maajoukkueen kiirastuleen: "Arvostus omalle tekemiselle ei tule huutelemalla"
Hän nostaa kyseisistä tapauksista esiin yhteisen teeman.
– Asian osapuolilla on ollut kyvyttömyys kommunikoida keskenään, kun se asia on ollut tapahtumassa. Esimerkiksi tässä jääkiekkotapauksessa asiat ovat tapahtuneet aikaisemmin historiassa. Pasi Mustonen ei enää toimi maajoukkuevalmentajana. Nyt jälkikäteen hänestä tehdään tällainen ilmianto, Rauste kommentoi MTV Urheilulle.
– Monesti on niin, että nämä ilmiannot tulevat valmentajalle täysin puskista ja yllätyksenä. Kyllähän oikea tapa olisi keskustella ongelmista silloin, kun ne nousevat esiin. Ja vain sitten siinä tilanteessa, että keskustelu ei johda mihinkään, urheilijat ehkä voivat harkita, että pitäisikö tämä asia viedä eteenpäin. Valitettavan usein tämä keskustelu on jäänyt jopa kokonaan käymättä.
LUE MYÖS: Kiekkolegenda Riikka Sallinen kertoo kantansa Pasi Mustosesta – nostaa esiin käänteentekevän hetken Naisleijonissa: "Koko porukka osti sen"
Rauste huomauttaa myös yleisesti siitä, että ilmiantojen taustalla ei saisi olla jokin yksittäinen valmennustilanne. Tällaiset tapaukset pitäisi yrittää selvittää osapuolten kesken.
– Mutta sitten jos urheiluvalmentaja toimii systemaattisesti väärällä tavalla, esimerkiksi käyttää jatkuvasti liian kovaa kieltä tai kohtelee lapsia liian kovakouraisesti, on varmaan aiheellista puuttua myös kurinpitomenettelyin, jos valmentaja ei usko, että hänelle asiasta ensiksi keskustellen yritetään sanoa.
"Hyvin suuri rangaistus"
Pasi Mustonen johti Naisleijonat MM-hopealle kotikisoissa 2019.
Naisten jääkiekkomaajoukkuetta vuosina 2014-2022 valmentaneen Pasi Mustosen toiminnasta Naisleijonissa on käynnistetty Suekin eli Suomen urheilun eettisen keskuksen tutkimus.
Tapaus sai alkunsa viime tammikuussa, kun 16 Naisleijonien nykyistä tai entistä pelaajaa lähestyi Pelaajayhdistystä. Nimettömissä kirjeissä kerrottiin Mustosen epäasiallisesta ja epäreilusta toiminnasta maajoukkueessa. Näistä 16 pelaajasta on mukana muutamia Suekin hiljattain käynnistämässä tutkinnassa.
Juttu jatkuu videon alla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Jukka Jaloselta painava puheenvuoro Pasi Mustosen ja Naisleijonien väliseen kohuun.
Rauste tekee painavia huomioita eettisiä periaatteita koskevista tutkimuksista ja kurinpitoasioista, myös käynnissä olevaa Mustonen-tapausta silmällä pitäen.
Asiantuntija alleviivaa, että tapausten juridinen lopputulos ei ole niiden ainoa seuraus.
– Käytännössä jo tällaiseen prosessiin joutuminen ja median maalitauluksi joutuminen on itsessään hyvin suuri rangaistus ja hyvin rasittava kokemus. Eikä se ole ihan halpaakaan. Jos mennään kurinpitoprosessiin, jossa kuullaan todistajia, niin äkkiä puhutaan useiden kymmenientuhansien laskusta, Rauste sanoo.
– Ja se on vähän avoin kysymys tällä hetkellä, että jos valmentaja todetaan syyttömäksi, niin kenen maksettavaksi tämä valmentajan puolustautumislasku jää.
LUE MYÖS: Nämä nimet puuttuvat Pasi Mustosta puolustavasta kirjeestä – vaikuttiko Jääkiekkoliitto asiaan? "Kunnioitetaan sitä"
Rauste puhuu myös julkisuuden mukanaan tuomasta "häpeärangaistuksesta".
– Syylliseksi leimaantuminen on se, joka tällaisesta ihmisestä jää suuren yleisön mielikuviin. Vaikka hänet todettaisiinkin syyttömäksi, eihän alkuperäinen maine sieltä ihmisten muistista helposti katoa. Kyllähän se on se suurin rangaistus. Toinen on tämä taloudellinen puoli.
– Meillä ei tällä hetkellä oikein ole mitään sellaista mekanismia, joka korvaisi nämä taloudelliset menetykset, puhumattakaan tästä imagotappiosta. Senhän voi sitten korvata vain aika.
Siirtymävaihe
Urheilun eettisissä tutkimuksissa ollaan Rausteen mukaan tällä hetkellä siirtymävaiheessa. Käytännössä kaikki lajiliitot ovat hyväksyneet urheilun vanhat eettiset periaatteet, mutta kaikki lajiliitot eivät ole vielä liittyneet uusiin, urheilun vakavia eettisiä rikkomuksia koskeviin, keskitettyihin kurinpitomääräyksiin.
– Käytännön seuraamuksena on se, että aina kun tulee uusi tällainen eettinen asia tutkintaan, niin ensimmäinen tehtävä on selvittää, että kumpia sääntöjä tähän asiaan noudatetaan. Esimerkiksi tässä Jääkiekkoliiton tapauksessa tilanne on se, että Jääkiekkoliitto ei ole vielä liittynyt uusiin sääntöihin, Rauste huomauttaa.
LUE MYÖS: Neljä Naisleijonien pelaaja astui esiin nimellään – Pasi Mustosta puolustava avoin kirje kyseenalaistaa syytökset
Vanhoissa eettisissä periaatteissa tutkinta- ja kurinpitovalta on kyseisellä lajiliitolla, eli Suek voi aloittaa tutkinnan vain lajiliiton pyynnöstä. Lisäksi mahdollinen kurinpitoprosessi käsitellään liiton kurinpitovaliokunnassa.
Uusissa eettisissä periaatteissa Suekilla on itsenäinen tutkintaoikeus. Jos rikkomus löytyy, se menee tutkittavaksi urheilun yhteiseen, keskitettyyn kurinpitoelimeen.
LUE MYÖS: Jukka Jaloselta painava puheenvuoro Pasi Mustosen ja Naisleijonien väliseen kohuun – "Pitää jotain kautta tuoda julki"
Suekin pääsihteerin Teemu Japissonin mukaan uusi prosessi tuli voimaan vuoden 2022 alussa. Tämän takia kaikki suomalaiset lajiliitot eivät ole vielä ehtineet sitoutua uusiin sääntöihin.
– Lajiliitoilla on erilaisia päätöksentekoprosesseja, joissa heidän sääntöjään muutetaan. Jääkiekkoliitolla on kolmen vuoden välein liittokokous, Japisson kommentoi MTV Urheilulle.
Seuraava Jääkiekkoliiton liittokokous järjestetään ensi vuonna.
Muista isoista lajiliitoista koripallo ei ole vielä mukana uudessa koodistossa. Japissonin mukaan Hiihtoliitto tuli mukaan uuteen järjestelmään viime viikonloppuna naulaamallaan päätöksellä, ja pääsihteeri ennakoi Voimisteluliitolta samanlaista ratkaisua sen syyskokouksessa.