Asianajaja pöyristyi, miten Jääkiekkoliitto toimi herkässä iässä olevan lapsen suhteen – "Pistää suoraan sanottuna vihaksi"

LUE MYÖS: Rikkoiko Jääkiekkoliitto lakia? Näin edetään – pöydällä äärimmäinen vaihtoehto

Huhtamäki antaa Jääkiekkoliitolle laajan mittakaavan kritiikkiä tuoreimpana kimmokkeena marraskuisen rasismitapauksen hoito. Pelicansin juniorivalmentaja ohjeisti tuolloin joukkueensa pukukoppiin, kun hänen järkyttynyt pelaajansa oli kertonut vastustajajoukkueen pelaajan solvanneen häntä rasistisesti. Ottelu keskeytettiin, ja Jääkiekkoliiton kurinpitopäätöksessä peli katsottiin Pelicansin keskeyttämäksi.

LUE MYÖS: Kommentti: Jääkiekkoliitto, näinkö reagoitte, kun kerrotaan rasistisesta solvauksesta? Pirkka Antilan kommentit järkyttävät

Kurinpitovaliokunta määräsi ottelun keskeytyksestä Junior-Pelicansille 1 000 euron kurinpitosakon, ja joukkueen valmentaja sai kolmen ottelun toimitsijakiellon. Seura valitti kurinpitopäätöksestä urheilun oikeusturvalautakuntaan, joka kumosi seuran saaman sakon. Päävalmentajan kolmen ottelun panna supistettiin yhteen otteluun.

Useiden paikalla olleiden kuullen rasistisesti solvattu Pelicans-juniori on kertonut MTV Urheilulle, että Jääkiekkoliitto ei ole ollut häneen lainkaan yhteydessä. Pelicans-valmentajaa edustava asianajaja Matti Huhtamäki pitää asiaa pöyristyttävänä.

– On kasvatuksellistakin näkökohdista ja kaikkien Jääkiekkoliiton julistamien arvojen – muun muassa kunnioituksen – kannalta perin kummallista, että Jääkiekkoliitto jättää kuulematta ja antamatta sen lapsen puhua, joka on joutunut kokemaan tällaista rasistista kohtelua. Se on ensimmäinen asia, joka tässä Jääkiekkoliiton toiminnassa minulla pistää suoraan sanottuna vihaksi, Huhtamäki sanoo.

– Jääkiekkoliittoa ei tunnu kiinnostavan lapsi, joka on päätöksen tai siihen liittyvien tapahtumien osalta keskiössä.

Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela vetoaa urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisuun ja viittaa tapauskohtaisuuteen, kun häneltä kysyy, olisiko pelaajaa pitänyt kuulla ja aiotaanko vastaisuudessa toimia toisin.

– Urheilun oikeusturvalautakunta otti päätöksessään kantaa kuulemisasiaan, eikä ratkaisun mukaan tässä ole tapahtunut virheitä. Kurinpitokäsittelyssä kuulemisen tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja kuuleminen pyritään järjestämään aina, kun se puoltaa asian käsittelyssä paikkaansa, Nummela kertoo.

Huhtamäki arvostelee Nummelan vastanneen "tahallaan ohi aiheen".

– Tässähän ei ole kysymys siitä, onko kuulemisvelvoitetta rikottu. Nummelan vastaus osoittaa sen, että Jääkiekkoliitossa vieläkään ei nähdä tarpeelliseksi arvioida sen edustajien toimintaa kriittisesti, pyytää anteeksi tai kuulla herkässä iässä olevaa lasta, joka on tässä kaikkien tapahtumien keskiössä. Tämä on todennäköisesti jättänyt hänelle elämänmittaisen muistijäljen.

Huhtamäki toteaa, että koko asia olisi voitu myös kääntää kyseiselle pelaajalle positiiviseksi muistoksi esimerkiksi tarjoamalla hänelle lippua maaotteluun ja pääsyä pukukoppiin. Pelicansin SM-liigajoukkue huomioi hänet välikohtauksen jälkeen kutsulla pukukoppivierailulle ja seuraamaan harjoituksia, ja pelaaja sai muistoksi hyökkääjä Iikka Kangasniemen mailan.

– Jos minä olisin Jääkiekkoliiton hommissa, minua kiinnostaisi vilpittömästi kuulla, miten lapsi suhtautuu tähän kaikkeen ja miten usein hän on kohdannut tällaista. Haluaisin olla vakuuttamassa, että teemme kaikkemme, että niin ei enää tapahdu, Huhtamäki sanoo.

"Heitä kiinnostaa olla kertomassa, mitä he ovat saaneet aikaan paperille"

Jääkiekkoliiton suurin ongelma myös juniorivalmentajana toimivan Huhtamäen mielestä on se, etteivät liiton julistamat arvot ja toimintatapa kohtaa. Puheet kunnioituksesta ja kaikkien huomioimisesta eivät näy hänen mukaansa kentällä juniori- ja amatöörijoukkueiden arjessa juuri mitenkään.

– Jääkiekkoliitto tykkää kyllä julistaa eri yhteyksissä näitä arvojaan ja sitä, miten he koko ajan joko kehittävät toimintaansa tai pyrkivät niin tekemään.

– Ruohonjuuritason toiminta ja yksittäisten pelaajien oikeuksien ja kasvatuksellisten näkökohtien kunnioittaminen loistaa poissaolollaan Jääkiekkoliiton toiminnassa. Ei heitä kiinnosta se. Heitä kiinnostaa olla kertomassa, mitä he ovat saaneet aikaan paperille.

Harri Nummela kertoo Jääkiekkoliiton toivovan ja saavankin seuroilta paljon palautetta erilaisista kehityskohdista. Liitto ei kuitenkaan tunnista saaneensa palautetta arvojen sivuuttamisesta tai siitä, ettei niiden toteutuminen kiinnosta.

– Kilpailusäännöt ja yhdistyksen muut säännöt luonnollisesti ohjaavat päätöksentekoa, sillä vain näin toimien toiminta ja päätökset ovat reiluja, avoimia ja yhdenvertaisia kaikkia harrastajia kohtaan. Jos sääntöjä sovelletaan tapauskohtaisesti, yhdenvertainen kohtelu ei toteudu, Nummela kommentoi.

Huhtamäestä se, ettei liitto tunnista palautetta arvojen sivuuttamisesta tai siitä, ettei niiden toteuttaminen kiinnosta, kertoo siitä, "ettei viestintä seurojen arjessa toimivien vanhempien, toimihenkilöiden ja Jääkiekkoliiton kanssa toimi ollenkaan". Hänen mukaansa on vaikeaa löytää liitosta oikeaa henkilöä, mille mitäkin palautetta antaa, ja vaatii rohkeutta asettua liittoa vastaan.

"Eihän tuota usko kukaan"

Huhtamäki ottaa kiinni siihen, että Jääkiekkoliiton juniori- ja seuratoimintajohtaja Turkka Tervomaa kertoi hiljattain MTV Urheilulle liiton "nopeuttaneen prosessia", jolla uudistettiin ohjeistus syrjivään käytökseen reagoimiseksi ottelutapahtumissa. Liitto lanseerasi tammikuussa kaikille otteluiden toimijoille – valmentajille, tuomareille, ottelun toimitsijoille ja joukkueenjohtajille – suunnatut ohjeet toimista, jos ottelutapahtumassa havaitaan esimerkiksi rasistista käytöstä.

Huhtamäen ja Pelicans-valmentajan mukaan kunnollista ohjeistusta ei ollut aiemmin lainkaan. Luotsin mukaan eettiset ohjeet ovat olleet "sanoja kilpailusäännöissä ja joissain papereissa" ilman että ne ovat vaikuttaneet käytäntöihin. Tämä on hänen mukaansa näkynyt siinä, etteivät tuomarit ole puuttuneet rasistisiin solvauksiin.

Lisäksi Huhtamäen mukaan uusi ohjeistus laadittiin "hätäpäissään", kun yhdenvertaisuusvaltuutettu oli käynnistänyt selvityksensä asiassa.

– Lisäksi ohjeistukset herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia siihen, miten pitäisi toimia missäkin tilanteessa. Niitä ei ole osattu ankkuroida kilpailusääntöihin, jotka kyllä antaisivat Jääkiekkoliiton niin halutessa mahdollisuuden tarkentaa esimerkiksi ottelun keskeyttämiseen liittyvää prosessia, jos siellä tapahtuu jotain tällaista.

Nummelan mukaan "tarkennetun ohjeistuksen laatiminen aloitettiin kuitenkin heti ottelutapahtuman jälkeen liiton toimihenkilöiden todettua, että aiempi ohjeistus vaatii täsmennyksiä".

– Heti ohjeen valmistumisen jälkeen se saatettiin tiedoksi niin tuomareille kuin seuroille. Vastuullisesti toimivan lajiliiton tulee reagoida ohjeistus- ja koulutustarpeisiin aina, jos siihen havaitaan aihetta. Olemmekin tältä osin saaneet positiivista palautetta myös muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutetulta, Nummela selvittää.

Huhtamäki ei osta Nummelan väitettä, jonka mukaan nykyistä ohjeistusta olisi alettu laatia välittömästi marraskuun rasismitapauksen jälkeen.

– Samalla kun Jääkiekkoliitto ryhtyi väitetysti heti laatimaan ohjeistusta, se ensinnäkin erotti tämän kyseisen joukkueen sarjasta melkein vuorokaudeksi, kunnes todettiin, että saatte nyt sarjapaikan mutta asia menee kurinpitoon. Sen jälkeen lyötiin moukarilla seuraa ja valmentajaa siitä, että he olivat puuttuneet asiaan, johon Jääkiekkoliitto väitteensä mukaan oli koko ajan valmistamassa ohjeistusta. Eihän tuota usko kukaan. Tuo on ihan naurettavaa, Huhtamäki vastaa.

Jos ohjeistus on aiemmin ollut olemassa, se ei ole ollut Huhtamäen mukaan kuitenkaan laajasti tiedossa, jolloin "sillä ei ole paljoakaan merkitystä".

– Ja kun nykyistä ohjeistusta alettiin laatia, maito oli jo kaatunut. Tämän ohjeistuksen olisi pitänyt olla voimassa jo vuosia ellei jopa vuosikymmeniä. 

Nummelan mukaan Junior-Pelicansissa, jonka kanssa Jääkiekkoliiton toimihenkilöt ovat käyneet "tapausta tiiviisti läpi koko prosessin ajan", on todettu, että ikävän tapauksen tiimoilta on syntynyt jotain hyvääkin: "uusi ohjeistus, joka toivottavasti estää vastaavat tapaukset tulevaisuudessa".

– Myös asian käsittely ottelutapahtumassa mukana olleiden seurojen kesken tapahtui kummankin seuran mielestä asiallisesti. Toiveena kaikilla tahoilla on, että voimme kaikki ottaa asiasta opiksi ja katsoa eteenpäin, Nummela sanoo.

"Yksi valmentaja ja seura hemmetinmoiseen mankeliin"

Huhtamäki perää Jääkiekkoliitossa eteenpäinkin katsoessaan johtajuutta. Ylimmästä johdosta ei hänen mukaansa suoraselkäisesti myönnetä virheitä ja oteta selväsanaisesti kantaa siihen, miten asioita pitäisi jatkossa käsitellä.

– Jääkiekkoliiton toimintaa kuvaa ylipäätään tietynlainen välinpitämättömyys vallitsevia normeja kohtaan. Ajatellaan, että kilpailusäännöt olisivat meidän yhteiskuntamme normihierarkiassa se ehdottomin ja korkein ohje. Näin ei tietenkään ole, mutta Jääkiekkoliiton kilpailu-/kurinpitotoiminnassa niin on ollut vuosikymmeniä.

– En tiedä, mitä pitäisi tapahtua, että Jääkiekkoliitossa samoja virheitä toistavien henkilöiden asemaa arvioitaisiin jollain tavalla kriittisesti ja ylin johto puuttuisi heidän toimintaansa. Olen monesti tarjoutunut käymään keskustelua siitä, miten asioita voisi hoitaa pelaajien ja toimihenkilöiden perusoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Jostain syystä asiasta ei haluta Jääkiekkoliitossa käydä keskustelua.  

Huhtamäen mukaan ainoa, joka tilannetta voisi muuttaa, on Jääkiekkoliitto itse, "mutta muutokseen pitää ensin olla halua".

Rangaistu Pelicansin juniorijoukkueen valmentaja pohtii niin ikään liiton arvomaailmaa.

– Olemme korostaneet valituslautakunnalle osoitetussa kirjeessä sitä, etteivät kilpailusäännöt voi nousta määräävään asemaan ihmisoikeuksia koskevissa rikkomuksissa. Liiton pitää pystyä katsomaan peiliin siitä, ovatko meidän kilpailusääntömme oikeasti yhteiskunnan normien ja yhteiskunnan lakien mukaiset. Jos eivät ole, niitä pitää muuttaa jollakin tapaa, luotsi ruotii.

"Niin se muutos tehdään"

Huhtamäki kaipaa muitakin muutoksia. Niin Jääkiekkoliitossa kuin urheilun oikeusturvalautakunnassa ja esimerkiksi Suomen urheilun eettisessä keskuksessa Suekissa on hänen mukaansa liikaa vanhempien sukupolvien ja liian vähän tuoreen sukupolven edustajia.

– Puhun itseänikin kymmenen vuotta nuoremmista, joille yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat ihan eri tavalla itsestäänselvyyttä kuin se on minun sukupolvelleni puhumattakaan minua edeltävistä sukupolvista. Heidän avullaan se muutos tehdään, nelikymppinen asianajaja sanoo.

Hän palaa haastattelun aikana sivuamaansa teemaan arvojohtajuudesta.

– Urheilulla on ihmisten yhteenkuuluvaisuuden ja rauhallisen ja turvallisen paikan antamisen kehtona kaikille erittäin tärkeä rooli. Sitä pystytään varjelemaan vain sillä, että johtaminen ja nimenomaan arvojohtaminen on liittotasolla kunnossa. Kun se on siellä kunnossa, voidaan vaatia, että se on seuroillakin kunnossa. Sitten se alkaa näkymään kentällä.