Helsingin käräjäoikeudessa kuultiin tänään loppulausunnot ex-paloittelumurhaaja Markus Pönkää koskevista raskaista rikosnimikkeistä. Oikeussalissa koettiin kuitenkin yllätyskäänne, kun Helsingin hovioikeuden päätös vapautti Pöngän kesken käräjäoikeuden istunnon.
– Kyllä se on harvinaista, en muista toista tapausta, jossa olisi näin käynyt. Ei pitäisi päästä käymään niin, että henkilö pääsee poistumaan kesken oikeudenkäynnin, pohtii rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.
Syyttäjä Eija Velitski vaati Pöngälle seitsemän vuoden vankeustuomiota kaikkiaan 19 rikoksesta, muun muassa törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Pönkä on ollut viime keväästä asti vangittuna ja viimeksi reilu viikko sitten Helsingin hovioikeus päätti pitää Pöngän vangittuna sotkemisvaaran takia.
Hovioikeus antoi kuitenkin kesken loppulausuntojen uuden päätöksen vangitsemisasiassa ja päätti vapauttaa Pöngän. Hovioikeuden mukaan sotkemisvaaraa ei enää ollut, kun syytteet oli käsitelty.
Rikos- ja prosessioikeuden professori huomauttaa, että oikeuden päätös pitää saattaa asianomistajan tietoon mahdollisimman pian, ajoitus olisi voinut olla parempi.
– Jos asiaa olisi pystytty ennakoimaan, hovioikeuden ratkaisu olisi voitu ajoittaa niin, että se olisi tullut henkilön tietoon vasta silloin, kun oikeudenkäynti olisi päättynyt. En olisi nähnyt tässä mitään lainvastaisuutta. Voi tietysti myös olla, ettei hovioikeudessa ole tiedetty sitä, että käräjäoikeudessa on ollut prosessi kesken, Tolvanen kertoo.
Syyttäjä vastusti Pöngän vapauttamista ja epäili hänen karttavan syyttäjän vaatimaa tuomiota. Oikeus antaa asiassa ratkaisunsa 6. marraskuuta ja asiantuntijan mukaan Pönkää ei voi hovioikeuden vapauttamispäätöksen jälkeen erikseen valvoa, mikäli hän ei syyllisty uusiin rikoksiin.
– Jos henkilö ei ole matkustuskiellossa, niin häntä ei voida mitenkään valvoa. On eri asia, jos hänet määrätään matkustuskieltoon, niin silloin häntä voidaan valvoa sillä tavoin, että henkilöllä on tietyn väliajoin velvollisuus ilmoittautua. Matkustuskieltoa ei kuitenkaan voida enää jälkikäteen määrätä, jos hovioikeus ei ole sitä jo määrännyt.
– Matkustuskielto ei kuitenkaan estä karkaamista. Jos joku haluaa lähteä karkuun, niin hän voi lähteä. Etenkin nyt, kun on suhteellisen vapaa liikkuvuus EU:n alueella. On olemassa riski, että henkilö pystyy hyvinkin kauan lykkäämään tuomion täytäntöönpanoa ja varsinkin, jos hänellä on suhteita ulkomaille ja majapaikka siellä, kertoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.
Syyttäjä Eija Velitski ei halunnut kommentoida hovioikeuden päätöstä.