Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten koventamisesta on etenemässä eduskuntaan. Oikeusoppineen mukaan kansan oikeustajua ei voi sivuuttaa muutenkaan lakeja säädettäessä.
Yli 50 000 suomalaista on nyt virallisesti sitä mieltä, että minimirangaistuksen lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä pitäisi olla kaksi vuotta vankeutta. Kaikkiaan 58 019 ihmistä on allekirjoittanut kansalaisaloitteen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta.
Allekirjoittajien mielestä Suomessa on jo pitkään sitouduttu liian lievään kriminaalipolitiikkaan eivätkä monet rangaistukset vastaa tavallisen kansalaisen oikeustajua.
Äänestämällä voi vaikuttaa lakien säätäjiin
Äänioikeutetut suomalaiset ovat voineet ehdottaa eduskunnalle lakeja säädettäväksi maaliskuusta 2012 alkaen.
Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapani toteaa, että suomalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa rangaistuksiin myös äänestämällä tai osallistumalla poliittiseen päätökseen tekoon, johon kuuluu myös lakien säätäminen.
– Kriminaalipoliittiset linjaukset tehdään ja arvot punnitaan eduskunnassa. Käytännössä se tapahtuu lakeja säätämällä ja muuttamalla rangaistusasteikkoja. Esimerkiksi rangaistusmaksimin nostolla halutaan viestittää, että tekoon suhtaudutaan aiempaa ankarammin. Eikä eduskunnassa voida olla täysin immuuneja kansalaisten käsityksille.
"Tuomarilla pitäisi olla rohkeutta antaa myös kovia tuomiota"
Tapani tähdentää, että rangaistuksen kovuus tai lievyys johtuu vain osittain lain kirjaimesta.
– Yhtä lailla korkein oikeus linjaa ja viestittää omalla ratkaisukäytännöllään ja ennakkopäätöksillään erilaisista rangaistusten mittaamiseen liittyvistä tulkintakäytäntöjen muutoksista. Kuluneen vuoden aikana korkein oikeus on ottanut runsaasti kantaa erilaisten rikosten ankaruuteen.
Rikosoikeuden professorin Terttu Utriaisen mukaan korkein oikeus olisi voinut tehdä enemmänkin.
– Korkeimmalla oikeudella olisi ollut valta ohjata rangaistuskäytäntöä enemmänkin, jos se olisi halunnut. Mutta se on antanut erittäin vähän päätöksiä, joissa ohjataan rangaistuskäytäntöä.
Utriaisen mukaan kriminaalipolitiikka on kaiken kaikkiaan varsin asiantuntijavetoista.
– Kyse on myös tuomareiden koulutuksesta. Hehän tuomitsevat yleensä tietyn kaavan mukaan. Tuomareiden pitää osata erottaa törkeät lievistä ja myös uskaltaa tuomita, kun on kyseessä on törkeä rikos.
Avoimuus helpottaisi rangaistusten ymmärtämistä
Erityisesti lapsiin kohdistuneet rikokset käsitellään usein suljettujen ovien takana ja myös tuomiot ovat salaisia.
Jussi Tapani toteaa, että jos rangaistukset olisivat useammin julkisia tai niiden taustoista kerrottaisiin enemmän, maallikot ymmärtäisivät niitä paremmin.
– Mitä läpinäkyvämmin ja avoimemmin esimerkiksi tapauksen erityispiirteistä kerrottaisiin, sitä paremmat edellytykset olisi muodostaa perusteltu käsitys myös rangaistuksista. Silloin kritiikki voisi olla nykyistä rakentavampaa eikä tilanne myöskään menisi ohihuutamiseksi, joka turhauttaa niin kansalaisia kuin tuomioistumienkin edustajia, Tapani uskoo.
Terttu Utriainen pelkää kansalaisten turhautumisen purkautuvan pahimmillaan tuhoisalla tavalla.
– Jos raivo ei kanavoidu parlamentaarisen systeemin kautta, pahimmassa tapauksessa nämä ihmiset saattavat ottaa oikeuden omiin käsiinsä, Utriainen toteaa.