Työ- ja elinkeinoministeriön asettama kolmikantainen työryhmä ei saanut aikaan sopua omatoimisen työnhaun ehdoista. Ryhmä totesi, ettei se voi tehdä asiasta esitystä, joten ratkaisujen tekeminen jää seuraavalle hallitukselle.
– Yksimielinen esitys olisi ollut hyvä pohja seuraavalle hallitukselle. Ikävää, ettei siihen päästy. Minusta malli olisi ollut hyvä sekä työnhakijan että työllisyyden kannalta, sanoi työministeri Jari Lindström (sin.) tiedotteessa.
Työryhmä perustettiin repivän kiistan takia
Työryhmän asettamisesta päätettiin viime lokakuussa, kun irtisanomislain uudistamisesta syntyi repivä kiista työmarkkinoilla. Lokakuussa sovittiin palkansaajajärjestöjen kanssa myös toisesta, sosiaali- ja terveysministeriön asettamasta työryhmästä, joka käsittelee aktiivimallin kehittämistä. Tämän työryhmän tuloksista odotetaan tietoa ensi viikolla.
SAK:ta edusti työryhmässä työvoimapoliittinen asiantuntija Alli Tiensuu, jonka mukaan SAK olisi halunnut kokonaisvaltaisemman tavan tarkastella asiaa.
– Me nähtiin alusta asti ongelmallisena, että oli erilliset työryhmät omatoimisesta työnhausta ja aktiivimallin kehittämisestä. Meidän näkemys on, että haluttaisiin kehittää työttömyysturvaa ja työttömien palvelujärjestelmää kokonaisuutena, Tiensuu sanoi STT:lle.
Aktiivimallin ja omatoimisen työnhaun mallin kehittäminen rinnakkain muodostaisi Tiensuun mukaan "aika hankalasti hallittavan kokonaisuuden".
Edellytys tuelle: Neljä hakemusta kuukaudessa
Omatoimista työnhakua käsitelleen työryhmän perustana oli ministeriössä kehitetty malli, jonka perusteella työnhakijalta vaadittaisiin työttömyysetuuden jatkumisen ehtona omatoimista työnhakua. Tässä otettaisiin huomioon alueen työmarkkinatilanne, työnhakijan mahdollinen ammattisuoja, työnhaku- ja työllistymisvalmiudet sekä työ- ja toimintakyky.
Jos työnhakijalla on hyvät valmiudet hakea työtä ja työllistyä, olisi mallissa vaadittu hänen hakevan neljää työmahdollisuutta 30 päivän tarkastelujakson aikana. Työpaikkojen olisi tullut olla sellaisia, että työnhakijalla on todellinen mahdollisuus työllistyä kyseiseen tehtävään. Selvästi perusteettomat hakemukset eivät täyttäisi ehtoa.
Mallissa ajatus oli, että jos omatoiminen työnhaku ei edisty, olisi työnhakijaa ensin muistutettu työttömyystukien vastikkeellisuudesta. Seuraavassa vaiheessa olisi voitu tarttua ankarampiin seuraamuksiin.
Alueiden erilaiset tilanteet pitää ottaa huomioon
Ministeriön mallissa työnhakija valitsisi lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hän hakee tarkastelujakson kuluessa. Ministeriön mukaan malli tarkoittaisi nykyistä kohtuullisempia työttömyysturvaseuraamuksia, mutta ne koskisivat työnhakijoita nykyistä laajemmin. Malli lisäisi siksi työnhakijoiden yhdenvertaisuutta, ministeriö arvioi.
Vaikka sopua ei työryhmässä syntynyt, piti työryhmä tärkeänä sitä, että työttömyysturvan vastikkeellisuutta kehitettäessä otetaan huomioon työnhakijaan ja alueen työmarkkinatilanteeseen liittyviä tekijöitä. Myös seuraamusten porrastus sai kannatusta.