"On olemassa riski, että maa hajoaa" – Huuhkajat kohtaa Bosnian valtavan poliittisen kriisin keskellä, mutta yksi takareisi ylittää muut huolenaiheet

Pienen mutta vilkkaan Puticevon kyläkeskustan elämä keskeytyi järkyttävällä tavalla kuuteen kranaattiin keskipäivällä 19. maaliskuuta 1993. Myöhemmin Zenican verilöylyksi nimetty isku vei 16 ihmisen hengen ja haavoitti yli 50 ihmistä.

Zenican uhrien joukossa oli miehiä, naisia ja lapsia, jotka olivat saapuneet kylän keskustaan sankoin joukoin lounasaikaan. Kranaatti-iskun tekijästä kiistellään yhä. Alun perin veriteosta on syytetty kenraali Tihomir Blashkicin johtamia kroaattijoukkoja, toiseen väitteen mukaan asialla olivat Vlasic-vuorella asemaansa pitäneet serbialaiset sotajoukot.

LUE MYÖS: Bosnia-Hertsegovinassa vallitseva tilanne ei huolestuta vielä Huuhkajat-konkaria – "En näe, että meidän pitäisi pelätä"

Zenican verilöyly oli vain yksi vuosina 1992–1995 käydyn Bosnian sodan murheellisista näyttämöistä. Yli 100 000 ihmisen kuoleman vaatinut ja Jugoslavian hajoamissotiin kuulunut sota päättyi melko tarkalleen 26 vuotta sitten 21. marraskuuta 1995 Yhdysvaltojen Daytonissa tehtyyn rauhansopimukseen.

Merkillisen sattuman kautta Suomen jalkapallomaajoukkueen vierasottelu lauantaina Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan Zenicassa osuu ajankohtaan, jolloin Daytonin rauhansopimuksen raukeamisen uhka on suurimmillaan koko sen historian aikana.

"Voi johtaa siihen, mitä Balkanilla on aiemmin nähty"

Kiitelty ja kiistelty Daytonin rauhansopimus jakoi Bosnia ja Hertsegovinan kahteen poliittiseen entiteettiin: Bosnia-Hertsegovinan federaatioon ja Bosnian serbitasavaltaan. Huolestuttavia lausuntoja on kantautunut pitkin vuotta serbitasavallan presidentiltä Milorad Dodikilta.

Dodik on linjannut viimeaikaisissa puheissaan, että hänen johtamansa Republika Srpska aikoo irtautua kaikista merkittävistä yhteisistä valtiollisista instituutioista ja perustaa oman serbiarmeijansa.

Dodikin retoriikkaa on terävöittänyt äärinationalistinen sävy ja menneitä sotarikoksia kiistävä sisältö, mikä on ollut omiaan lietsomaan epävakautta.

– Jos Daytonin sopimuksen murentaminen jatkuu, on olemassa riski, että maa hajoaa, Euroopan unionin edustaja Christian Schmidt sanoi Reutersille viime lauantaina.

Schmidtin Bosniasta laatiman raportin mukaan maata uhkaa "suurin eksistentiaalinen uhka" sitten 1990-luvun sotien.

– Ovathan nämä pelottavia ilmiöitä, ja tämä kehitys voi johtaa siihen, mitä on Balkanilla aikaisemminkin nähty, ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoi MTV:lle maanantaina.

Tatuointi sotarikollisesta viimeinen pisara

Bosnialainen maajoukkuejalkapallo ilmentää yhteiskunnan jakautuneisuutta. Suomen lauantaina kohtaava maajoukkue koostuu pääosin Bosnia ja Hertsegovinan islaminuskoisesta väestönosasta bosniakeista.

Vaikka maajoukkue edustaa nimellisesti koko maata, Bosnian serbit eivät juurikaan tunnu olevan kiinnostuneita siitä, vaan seuraavat ennemmin Serbian maajoukkuetta. Samaa voi sanoa Bosnian kroaateista, jotka pitävät tarkemmalla silmällä naapurimaan katolisen heimokansan edesottamuksia.

Pirstaloituminen on todennettavissa lukemalla bosnialaista valtalehdistöä, joka sekin noudattelee edellä mainittua kolmijakoa.

Huippujalkapalloilija Ognjen Vranjeshin maajoukkueuraan liittyvät ristiriidat ovat äärimmäinen esimerkki Bosnian jalkapallon etnisestä ja uskonnollisesta segregaatiosta.

Kreikan pääsarjan AEK Ateenan puolustuksessa pelaava Vranjesh, 32, kuuluisi tasonsa puolesta nykyisenkin Bosnian runkoon, mutta lukuisat nationalistiset kiistat johtivat serbitaustaisen topparin maajoukkueuran katkeamiseen vuonna 2019.

Viimeisiä pisaroita Vranjeshin lasissa oli käteen otettu tatuointi, jossa komeili toisen maailmansodan aikaisen serbialaisen sotarikollisen Momcilo Dujicin kasvot. Tätä ennen Vranjeshin vartaloa ehti ennen peiteoperaatiota koristaa Bosnian serbialueita korostava kartta.

On mahdotonta sanoa, miten nykyinen maajoukkue on ottanut vastaan Bosniaa riepottelevan poliittisen kriisin. Tuoreimmassa karsintaryhmässä pelaa useita Bosnian serbejä, joista tunnetuin on AC Milania edustava keskikenttäpelaaja Rade Krunic.

"Viisaampi olisi nyt hiljaa"

MTV:n Uutisaamun haastattelema ja Bosnia ja Hertsegovinan tilanteen hyvin tunteva valtiosihteeri Pilvi Torsti pitää Dodikin retoriikkaa huolestuttavana, mutta ei usko konfliktin mahdollisuuteen tällä hetkellä.

Bosniassa osa puolestaan uskoo, että Dodikin bluffi on jo katsottu, koska perinteisesti serbejä tukenut Venäjä taipui YK:n turvaneuvostossa äänestämään muiden tavoin vuoden jatkoaikaa eurooppalaiselle sotilaskomennukselle Bosnia ja Hertsegovinassa.

– Viisaampi olisi nyt hiljaa, muuttaisi politiikkaansa tai lähtisi, mutta Dodik on matkalla kohti eskaloitumista, bosnialainen politiikan asiantuntija Dusan Janjic sanoo Dnevni avaz -lehdelle.

Bosnia-Hertsegovinan federaation alueella Zenicassa pelattavan Suomen MM-karsintaottelun ympärillä ei näillä näkymin ole suurta turvallisuusuhkaa, ja ottelu pelataan Uefan suunnitelmien mukaisesti lauantaina.

Ottelu on sekä Suomelle että Bosnia ja Hertsegovinalle äärimmäisen tärkeä. Se käytännössä päättää mahdollisen häviävän osapuolen haaveet päästä vuoden kuluttua Qatarissa pelattavaan MM-turnaukseen.

Dzekon takareidessä repeämä

Bosnian urheilumedian suurin huolenaihe vaikuttaa mahdollisen valtakunnallisen konfliktin sijaan olevan maajoukkueen kapteenin ja ylivoimaisesti suurimman tähden Edin Dzekon pelikunto. Interin maalitykki sai lihasvamman Milanon paikallisottelussa sunnuntaina, ja magneettikuvien kerrotaan paljastaneen pienen repeämän takareidessä.

Sarajevossa kasvaneen ja kansallissankarin statusta nauttivan isokokoisen hyökkääjän kuntoutuminen lauantain Suomi-otteluun on paikallisen Sport.ba-sivuston mukaan äärimmäisen epävarmaa. Hänen pelaamisensa ratkeaa vasta aivan ottelun alla.

– Toivon, että Dzeko on valmis pelaamaan Suomea vastaan. Häntä tutkitaan vielä tarkemmin täällä Sarajevossa, päävalmentaja Ivaylo Petev totesi paikalliselle lehdistölle.

Bosnian toinen kestotähti Miralem Pjanic sen sijaan on pelikunnossa. FC Barcelonassa sivurooliin jäänyt keskikenttätaituri on pelannut syyskauden lainalla turkkilaisjätti Besiktasin riveissä.

– Suomea vastaan pelaaminen on aina vaikeaa, joten sitä siitä tulee tälläkin kertaa. Tavoittelemme kolmea pistettä ja tiedämme, ettei siitä tule helppoa, mutta uskon, että pääsemme hyvään tunnelmaan täyden katsomon edessä, Pjanic suunnitteli.

– Me tarvitsemme kolme pistettä, jotta kaikki on auki päätöskierroksella Ukrainaa vastaan.

Bosnian maajoukkue leireilee ennen ottelua tutusti Sarajevossa. Markku Kanervan luotsaama Suomi puolestaan valmistautuu vierasotteluun Roomassa.

Lauantain otteluun ei aiota päästää suomalaisia kannattajia koronaviruksen leviämisriskin vuoksi. Palloliiton mukaan tästä huolimatta Zenicaan on matkannut noin 60 suomalaista jalkapallon ystävää, jotka kaikesta päätellen yrittävät Bilino Polje -stadionin katsomoon.

Bosnia ja Hertsegovina isännöi Suomea Zenicassa pelattavassa MM-karsintaottelussa Suomen aikaa kello 16 alkaen.