Suomen entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn ei usko Bosnia-Hertsegovinan kriisiytyneen tilanteen eskaloituvan aseelliseksi konfliktiksi.
Bosnia-Hertsegovinan läpikotaisin tunteva entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn kertoo, ettei ole lainkaan yllättynyt Länsi-Balkanilta kantautuvista uutisista.
– Kaikki puhelut alueella olevien ihmisten kanssa ovat viitanneet siihen, että tällainen totaalinen oikea rauhantila on vieläkin kaukana. Kuitenkaan en usko, että aseellista sotaa on syttymässä, Rehn kertoo puhelimitse.
Bosnia-Hertsegovinan hajoamisen hän arvioi olevan mahdollisempi skenaario, mutta siihenkin Serbitasavalta tarvitsisi vankan tuen esimerkiksi kumppaneiltaan Venäjältä ja Serbialta. Serbia toisaalta ei välttämättä suostu separatistien tukijaksi, koska toivoo vielä jonain päivänä pääsevänsä EU:n jäseneksi.
Bosnian sodan päätyttyä vuonna 1995 Rehn kiersi runsaasti alueella ensin YK:n ihmisoikeusraportoijana, sitten Kofi Annanin nimittämänä YK:n erityisedustajana.
Sodan päätteeksi allekirjoitettiin Daytonin rauhansopimus. Vaikka taistelut päättyivät, sopimus on syventänyt eri etnisten ryhmien välisiä jakolinjoja. Rehn kritisoi sopimuksen palvelleen heikosti ihmisoikeuksia ja demokratiaa, koska sen keskiössä oli vallan jakamisen keinot.
– Sen huomasin myöhemmin paikan päällä ja se oli minulle suuri pettymys. Oli määritelty poliisit ja määritelty kuka saa minkäkin vallan, Rehn kuvaa.
Elisabeth Rehn muslimien pakolaisleirillä Sapnan kylässä Bosnia-Hertsegovinassa vuonna 1998.
Pääpelurina vanha tuttu vuosikymmenten takaa
Daytonin sopimuksessa Bosnia-Hertsegovina jaettiin kahteen autonomiseen tasavaltaan, Bosnia-Hertsegovinan federaatioon ja Bosnian serbitasavaltaan. Poliittinen valta lohkottiin presidenttineuvostolle, jonka kaikki kolme jäsentä edustavat eri etnisiä ryhmiä: serbejä, muslimeita ja kroaatteja.
Nyt Serbitasavallan presidentti Milorad Dodik on uhannut irrottaa serbialueen instituutioita irti liittovaltiosta ja perustaa esimerkiksi oman armeijan. YK:n Bosnia-Hertsegovinan pääedustaja Christian Schmidt on varoittanut valtion olevan hajoamassa ja pitää jopa sodan uhkaa todellisena
Rehn kertoo Dodikin olevan tuttu mies, joka on mieltynyt valtaan.
– Dodik on voimakastahtoinen, aikamoinen peluri, ja haluaa valtaa. Ja nyt hän on menettänyt kannatustaan, Rehn kertoo ja arvioi uhon olevan keino korjata kannatuslukuja.
YK:n erikoislähettiläs Elisabeth Rehn ja Bosnian serbialueen pääministeri Milorad Dodik vuonna 1999.
"EU on ollut luvattoman heikko"
Dodikin mukaan serbialueella riittää ystäviä Venäjällä ja Serbiassa. Venäjä onkin kasvattanut vaikutusvaltaansa Balkanilla samalla, kun Euroopan katse on kääntynyt muualle.
– EU on ollut luvattoman heikko. Bosnia-Hertsegovina on jäänyt kovasti muiden asioiden, kuten Afganistanin ja jopa Kosovon jalkoihin.
Rehnin mukaan esimerkiksi viimeisin EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous lokakuussa jäi ”laimeaksi.” Kokouksen päätteeksi esimerkiksi julistettiin, että EU tukee Länsi-Balkanin eurooppalaista tulevaisuutta ja vahvisti olevansa sitoutunut laajentumisprosessiin.
– Kyllähän se oli hyvin laimeaa, että riippukaa vaan siellä odottamassa, Rehn tulkitsee.