MTV:n Pöllöraadissa ruodittiin ajankohtaisia politiikan aiheita ja käänteitä. Keskustelua herätti Halla-ahon saama kritiikki sekä Trumpin ja Elon Muskin suunnitelmat.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on saanut kritiikkiä etenkin oppositioedustajilta puheenvuorojen epäreilusta jaosta eduskunnan täysistunnoissa.
Yksi kritisoijista on Suomen entinen pääministeri ja kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk), joka toimi eduskunnan puhemiehenä viime vaalikaudella.
0:54
– Minun silmäni on kiinnittänyt huomiota siihen, että hän katkaisee usein opposition ryöpytyksen hallituksen kohteliailla kysymyksillä. Ehkä siinä on vähän hallituksen silmälasit päässä. Mutta hallitusta ei tarvitse sääliä kyselytunneilla, pitää pystyä prässäämään. Siinä paljastuu ehkä kansalaisille sellaista mitä hallitus ei halua itse vapaaehtoisesti kertoa, Vanhanen sanoi MTV Uutisille.
Lue lisää: Matti Vanhanen MTV Uutisille: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimii puolueellisesti kyselytunneilla
Talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärki sanoo MTV:n Pöllöraadissa pitäneensä Vanhasen kritiikkiä yllättävänä.
– Yleensä ei lähdetä seuraajien tekemisiä arvioimaan. En ole ehkä tällaiseen ennen törmännyt, että puhemies alkaisi seuraajaansa arvostelemaan, Kärki sanoo.
Uuden jutun toimittaja Eeva Lehtimäki toteaa puhemiehen roolin olleen murroksessa.
Lehtimäki arvelee, että Vanhasen antamassa kritiikissä on kyse tulkinnasta Halla-ahon tavoissa seurata keskustelun kiihtymistä.
– Kun hallituksella alkaa tuskanhiki nousta oppostition painaessa päälle, niin Halla-aho on Vanhasen mukaan silloin nopeammin antanut kysymysvuoron hallituspuolueille. Kritiikin pointti kai oli, että antaa opposition nyt vain tentata hallitusta nyt ihan kunnolla, Lehtimäki sanoo.
Onko debaatti laimentunut?
MTV:n politiikan toimittaja Juha Kaija kertoo olevansa Vanhasen kanssa eri mieltä.
– Tein omaa tutkimusta jopa. Katsoin pöytäkirjoista, miten puheenvuorot olivat oikein menneet. Oli sellainen muistikuva, että ehkä silloin Halla-ahon kauden alussa oli vähän tallaista debaatin hyydyttämistä, mutta ei nyt kyllä syyskaudella ainakaan näyttänyt siltä, että sellaista olisi hirveästi ollut.
Kaijan mukaan kyselytuntien ongelmana tuntuu olevan, että sieltä ei saa enää yhtä hyvin uutisaiheita tehtyä.
– Oppositio hukkaa avoimia paikkoja, eikä oikein tehdä ajankohtaisista kysymyksistä. Ei voida joka kerta kysyä siitä, onko työllisyyden lasku Petteri Orpon syy vai ei, Kaija sanoo.
Myös Kärki sanoo, ettei ole törmännyt kyselytuntien debaattien laimentumiseen.
– Kyllä minusta eduskunnassa on ihan riittävän värikästä keskustelua eduskunnan sisällä ja eduskunnan ympärillä. Vähempikin riittäisi, Kärki toteaa.
SDP:n kannatusluvut nousussa
Suurin oppositiopuolue SDP on kasvattanut etumatkaansa pääministeripuolue kokoomukseen Ylen tuoreessa eduskuntavaalien kannatusmittauksessa.
– Voiko tästä tehdä johtopäätöksen, että mitä vähemmän puheenvuoroja, niin sitä parempi gallup-kannatus, Kärki naurahtaa.
SDP:n kannatus nousi runsaan prosenttiyksikön verran 24,4 prosenttiin, kun kokoomuksen kannatus pysyi lähes ennallaan 19,9 prosentissa.
Viimeksi SDP sai näin korkean suosion Ylen kyselyssä viime vuoden huhtikuussa. Puolue oli kärjessä myös Ylen ensimmäisessä alue- ja kuntavaalimittauksessa, joka julkaistiin torstaina.
Trumpin suunnitelmat
Trump kertoi aiemmin tällä viikolla suunnittelevansa Yhdysvaltojen hallitsevan Gazan kaistaa pitkään.
Presidentti Donald Trumpin suunnitelma Gazan haltuun ottamisesta yllätti Yhdysvaltojen hallinnon ja Trumpin Valkoisen talon viranomaiset, kertoi muun muassa yhdysvaltalaislehti New York Times (NYT).
– Vähän ikäviä mielleyhtymiä tulee Krimistä. Eikös Putinkin sinne jonkinnäköistä lomaresorttia laittanut pystyyn, toteaa Kaija.
Venäjä miehitti Krimin laittomasti Ukrainalta vuonna 2014.
1:55
Katso videolta, millaisissa oloissa venäläiset lomailivat miehitetyllä Krimillä vuonna 2023.
Lue lisää: Venäläisiä lomailee Krimillä kuin sotaa ei olisikaan: "Riskejä ei oikeastaan ole" – tältä alueella näyttää
Lehtimäki arvelee Yhdysvaltoihin liittyvien tapahtumien olevan uuvuttavia uutisia seuraaville, sekä uutistaloille, jotka pohtivat sitä, miten kaikkiin uutisiin pitäisi reagoida.
– Tämä on myös Suomen ulkopoliittiselle johdolle tarkan pelin paikka. Kaikki muistavat, miten nykyinen presidentti ja presidenttiehdokkaat toitottivat yhteistyötä ja erityissuhdetta Yhdysvaltain kanssa vielä presidentinvaalikamppailun yhteydessä. Nyt siellä on kumppani, joka ei ole niin vakaa ja ei niin Suomea kovin merkityksellisenä kumppanina pitävä vastapuoli, Lehtimäki sanoo.
1:38
Lehtimäki huomauttaa myös, että Stubb ei maininnut Trumpin nimeä valtiopäivän avajaispuheessaan.
– Onko tässä nyt uusi Voldemort, jonka nimeä ei mainita edes valtiopäivän avajaispuheessa, jossa puhuttiin vain Yhdysvalloista. Sehän kuulostaa ihan järkevältä maalta, joka toimii jotenkin rationaalisesti, mutta sitten Trumphan on ihan eri asia. Aika jännä ratkaisu, että miksi ei mainittu Putinia tai Trumpia nimeltä, Lehtimäki sanoo.
Kärki huomauttaa, että valtiopäivän avajaispuheessa oli viittaus (Juho Kusti) Paasikiveen, jota hän piti mielenkiintoisena. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, sanoi presidentti J. K. Paasikivi aikanaan. Neuvostoliiton kanssa asioineen valtionmiehen hyödyntämä lentävä lause kehotti hyväksymään vallitsevan maantieteen.
– Sillä mennään siihen aikaan, kun Paasikivi linjasi Suomen sodanjälkeistä politiikkaa ja välttämättömyydestä tehtiin hyve. Tulkitsin sen niin, että pienen maan ei kannata henkseleitä ihan hirveästi paukutella. Eli että tässä mennään ja toivotaan parasta, Kärki sanoo.
Pienen maan fiksua ulkopolitiikkaa
– Ehkä nyt on hyvä, että Stubb pitää pään alhaalla ja toivotaan, että Trump ei huomaa tai muista, missä Suomi ja Ahvenanmaa sijaitsee. Silloin oltaisiin sitten ihmeissään, jos Trump keksisi alkaa vaatimaan jotain 20 prosentin tullimaksuja täältä, Kaija sanoo.
Kärki kuvailee Suomen toimintaa pienen maan fiksuna ulkopolitiikkana, eikä puhuisi suomettumisesta.
Lehtimäki toteaa, että asiasta kysyttiin myös Stubbilta valtiopäivien avajaiskahveilla ja tiedusteltiin, kumarteleeko Suomi nyt Yhdysvalloille. Hänestä asialla ei ole yhteneväistä historiallista vertausta Neuvostoliittoon verrattuna.
Huolenaiheena Elon Musk
Kaija nostaa puheeksi Elon Muskin, joka on noussut yhdeksi Yhdysvaltain merkittäävimmäksi vaikuttajaksi.
– Tässähän on ollut paljon huolta Elon Muskista ja hänen porukastaan, joka siellä Yhdysvalloissa häärää. He saavat ilmeisesti kaiken tiedon käsiinsä Yhdysvaltain paikallisesta valtionkonttorista. En tiedä, pitääkö tästä olla vielä sitten erityisen huolissaan, Kaija kysyy.
Tuomari puuttuikin Muskin touhuun lauantaina.
Elon Muskin Dogelta kielletään pääsy ministeriön tietokantoihin
Seuraava Naton huippukokous järjestetään kesäkuussa. Lehtimäki sanoo, että on jännittävää nähdä, miten Trumpin vaatimukset heijastelevat kokoukseen.
– Pysyykö Eurooppa yhtenäisenä vai irtautuuko maita silloin pelaamaan Trumpin pelikirjaa. Se tietää kylmää kyytiä pienille maille, Lehtimäki toteaa.