Jos jokin asia saa olon tuntumaan stressaantuneelta, positiivisten ajatusten kirjoittaminen paperille saattaisi auttaa.
Yllä olevalla videolla kerrotaan sanojen valitsemisesta ja onnellisuudesta.
Positiivisen ajattelun voimasta on puhuttu jo kauan. Nyt tutkijat ovat saaneet selville, että ahdistus vähenee, jos iloisia kokemuksia ja ajatuksia kirjoittaa ylös joka päivä parinkymmenen minuutin ajan, kertoo The Huffington Post -lehti.
Onnelliseksi kokemukseksi riittää vaikkapa silmää miellyttänyt taideteos tai hyvän kirjan lukeminen.
Asia käy ilmi British Journal of Health Psychology -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa.
Parikymmentä minuuttia päivässä iloisten asioiden parissa
Northrumbian yliopiston tekemään tutkimukseen osallistui 71 iältään 19–77-vuotiasta henkilöä, jotka jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään: ensimmäiseen ryhmään kuului 37 henkilöä, ja heitä pyydettiin kirjoittamaan ylös kaikkein positiivisimmat kokemuksensa elämän varrelta. Loput 34 kuuluivat toiseen ryhmään, jota pyydettiin kirjoittamaan neutraaleista aiheista, kuten siitä, mitä suunitelmia heille oli loppupäiväksi.
Kaikki testattavat kirjoittivat ajatuksiaan ylös 20 minuuttia päivässä kolmen päivän ajan. Heidän ahdistuneisuustasonsa mitattiin ennen ja jälkeen kokeen.
Tutkimuksen osallistuneista ei ollut ahdistuneisuusdiagnoosia, vaan he raportoivat, kuinka hermostuneelta tai stressaantuneelta heistä tuntui.
Testattavat raportoivat myös omista tuntemuksistaan.
Positiivisuus tekee hyvää
Kävi ilmi, että positiivisia kokemuksia kirjoittaneiden ryhmän jäsenien ahdistus oli vähentynyt merkittävästi enemmän kuin neutraaleista teemoista kirjoittaneen verrokkiryhmän.
Neljä viikkoa myöhemmin kokelaat raportoivat uudelleen tuntemuksistaan. Positiivisia ajatuksia kirjoittaneen ryhmän ahdistuneisuus oli edelleen vähäisempi kuin toisen ryhmän.
Tutkijat saivat selville myös, että iloisten hetkien kirjoittaminen toimi riippumatta siitä, kuinka ahdistuneeksi testattava koki itsensä testin alussa.
Tuloksiin suhtauduttava varauksella
Tutkimusta johtanut psykologian apulaisprofessori Michael Smith Northrumbian yliopistosta muistuttaa kuitenkin, että tutkimuksella on kuitenkin tiettyjä rajoitteita. Siihen ei kuulunut niitä, joilla on mielenterveysongelmia, joten ei tiedetä, toimisiko tekniikka myös sairaanhoidossa.
Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin vain testihenkilöiden itse täyttämiä kyselylomakkeita eikä objektiivisia mittausmenetelmiä.
Kirjoittaminen ei myöskään ole jokaiselle sopiva harjoitus.
– Metodi ei välttämättä sovi kaikille. Mikäli omien tunteiden ilmaisu on hankalaa tai kirjoittaminen ei tunnu luontevalta, voi olla parempi purkaa stressiä jollain muulla tavalla, Smith kirjoittaa The Conversation-sivustolla.