Onko Yhdysvaltojen "lawfare" jo uhka demokratialle – ja onko kohteena Trump vai Biden?

Yhdysvalloissa ollaan ensimmäistä kertaa maan historiassa tilanteessa, jossa ennen marraskuun presidentinvaaleja toinen todennäköisistä ehdokkaista istuu oikeussalissa rikossyytteissä.

Hyssyttelyrahojen piilottelusta syytetty Donald Trump on jatkuvasti kutsunut tätä ja muita oikeusjuttujaan poliittiseksi ajojahdiksi, kun taas joidenkin mielestä kysymys on siitä, ovatko kaikki lain edessä tasa-arvoisia.

Myös väittelijät Ex on Next -lähetyksessä olivat täysin päinvastaista mieltä oikeudenkäyntien merkityksestä.

–  Mielestä kyse on nimenomaan siitä, onko oikeusvaltio toimiva vai ei. Voidaanko luottaa siihen, että oikeusistuimet ovat puolueettomia? sanoo valtio-opin maisteri, politiikkakonkari Kaisa Vatanen.

Vatasen mielestä oikeudenkäyntien keskeyttäminen olisi enemmän poliittinen päätös.

Ex on Next -vaaliväittelyohjelmassa käydään läpi Yhdysvaltojen presidentinvaalien kiinnostavimmat ja kummallisimmat käänteet. Lue lisää ja katso kaikki jaksot täältä.

– Jos syyttäjät ovat katsoneet, että täällä on rikos tapahtunut ja he haluavat syyttää, silloin sen pitää mennä oikeuteen ja sitten oikeuden lopputulos on se mitä katsotaan. Jos jätetään syyttämättä sen takia, että joku on ehdolla presidentiksi, niin silloinhan oikeusvaltiosta ei voi enää edes puhua.

Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila on täysin eri mieltä.

– Oikeusvaltio Yhdysvalloissa on hyvin syvässä kriisissä näiden syytteiden takia, niillä ei ole laissa mitään perustetta. Jos Trump saa tuomioita, ne tullaan kumoamaan korkeammissa oikeusasteissa, jotka eivät ole niin politisoituneita.

Vatanen kuitenkin muistuttaa, että monet Trumpin yhteensä 91 syytteestä oli nostettu jo ennen hänen ilmoittautumistaan presidenttikisaan.

Poliittista sodankäyntiä oikeuslaitoksen avulla

Trumpin ympärillä onkin valtava syytteiden ja oikeudenkäyntien himmeli, jonka käänteissä Yhdysvaltojen politiikkaankin perehtyneiden ihmisten vaikea pysyä mukana.

Oikeuslaitoksen merkitys näissä vaaleissa – tai ainakin sitä edeltävässä kampanjoinnissa – on suurempi kuin koskaan ennen.

Vastapuolet eivät kuitenkaan syytä toisiaan mistään harmittomasta kiusanteosta, vaan presidentinvaalien tulokseen vaikuttamisesta.

Republikaanien mielestä demokraatit yrittävät estää Trumpilta ehdokkuuden oikeuslaitoksen avulla, kun taas demokraatit ovat syyttäneet Trumpia muun muassa edellisten vaalien tuloksen mitätöintiyrityksistä.

Georgian osavaltio on nostanut syytteen Trumpia vastaan tapauksessa, jossa hänen epäillään painostaneen osavaltion korkea-arvoisinta vaaliviranomaista. Trump on kiistänyt syytteen ja kutsunut piirikunnan syyttäjää korruptoituneeksi.

Politiikan ja juridiikan välinen raja on häilynyt Yhdysvalloissa ennenkin.

– Tämä on aina ollut Yhdysvalloissa ongelma, mutta se on kasvanut aina vaan suuremmaksi. Yhdysvalloissa puhutaan "lawfaresta" eli lain ja oikeuslaitoksen käyttämisestä poliittisena aseena. Jos ei saada vaaleissa voittoa, niin sitten yritetään mitätöidä vastapuolen voitto, Ruotsila kuvailee.

Onko Trumpin oikeudenkäynneissä kyse oikeudesta vai sen häpäisystä? Olivatko Trumpin aborttikommentit isku demokraattien palleaan? Katso Ex on Next -vaaliväittely videolta artikkelin alusta.

Lue myös: Trumpin hyssyttelyrahaoikeudenkäynti jatkuu

Kommentti: Trumpin rikosoikeudenkäynti alkoi New Yorkissa ja amerikkalaisten mielissä on vain yksi kysymys

Donald Trump kritisoi Arizonan aborttipäätöstä ja aiheutti puolueessa hämmennystä