Yksi Geneven autonäyttelyn tähdistä oli Opelin pieni GT sportticoupé. Villin näköinen konseptiauto voi päätyä jopa tuotantoon, onhan Opel tehnyt näin ennenkin.
Menossa on Geneven autonäyttelyn toinen lehdistöpäivä, kun Opelin pääjohtaja Karl Thomas Neumann (@KT_Neumann) twiittaa: ”Mitä olette mieltä, pitäisikö meidän ottaa #OpelGT -konsepti tuotantoon? Mielipiteitä halutaan!”
Konseptiautoilla on aina haluttu kokeilla näyttelyissä kepillä jäätä, ja Opel hyödynsi tässä Genevessä modernisti sosiaalista mediaa. Vastauksista ei voi tietysti päätellä mitään, koska lopullinen päätös riippuu muustakin kuin some-palautteesta. Fanit tietysti haluaisivat legendaarista kirjainyhdistelmää kantavan auton kauppoihin, mutta Opelin on sitä ennen ylitettävä ainakin yksi iso este – siltä nimittäin puuttuu autoa varten oikeanlainen alusta.
Myös konseptiauton moottoriksi ilmoitettu 1-litrainen ja 145-hevosvoimainen ja kolmisylinterinen bensaturbo sekä sen yhteydessä oleva 6-portainen kaksoiskytkinautomaatti on yhdistelmänä utopiaa. Konseptia vie oikeasti pieni sähkömoottori, joka mahdollistaa 30 km/h nopeukset markkinointi- ja mainosvideoita varten.
Kokonsa ja painonsa puolesta pieni bensaturbo kävisi kyllä hienosti kompaktin ja 1 000-kiloisen konseptin keulalle, mutta koska moottori on rakennettu poikittain sijoitettavaksi, se ei sovellu takavetoiseen ja urheilulliseen autoon.
Näin ollen GT ei ainakaan tässä vaiheessa ole muuta kuin katseenvangitsija – showauto, jonka tarkoituksena on herätellä ihmisissä tunteita. Toki sen avulla voidaan totutella myös ihmisiä auton muotoihin, joita voidaan siirtää sitten myös varsinaisiin tuotantoautoihin. Tämä olisi toivottavaa, sillä GT:n mittasuhteet ovat nimittäin ihanteelliset.
Ja nämä auton muodot ovat ainoa syy, miksi GT-konsepti voi sittenkin sukeltaa jotain kautta tuotantolinjalle. Ja tässä Opel voi ottaa inspiraatiota historiasta ja ensimmäisestä GT:stä, jolla se herätteli yleisön kiinnostusta Frankfurtin autonäyttelyssä vuonna 1965.
Tuo GT Experimental keräsi niin valtavan suosion ilman sosiaalista mediaakin, että Opel oli pakotettu ottamaan auto tuotantoon. Tilaisuuden hyödyntämättä jättäminen olisi ollut yksinkertaisesti tyhmää. Frankfurtin näyttelystä kului pari vuotta, ja ensimmäinen GT rullasi ulos tuotantolinjalta vuonna 1968. Se pysyi tuotannossa reilut viisi vuotta. Autosta oli suunniteltu myös avonaista, mutta tuo versio ei päätynyt lopulta koskaan tuotantoon asti.
Kului vajaat 30 vuotta, kun Opel halusi taas herätellä ihmisten tunteita. Siltä puuttui 2000-luvun alussakin oikeanlainen tekniikka pienen ja takavetoisen sportin valmistukseen, joten apuja haettiin Lotukselta. Targa-kattoinen Speedster syntyi vuonna 2001, ja sen tuotanto loppui vuonna 2005. Autossa oli aluksi 2,2-litrainen ja vapaastihengittävä bensakone, mutta se korvattiin pian 2-litraisella turbolla. Kone sijaitsi kuskin takana. Speedsterin tuotantomääräksi oli suunniteltu 10 000 autoa, mutta tuotanto loppui lopulta reilun 7 000 auton jälkeen. Kaikki Speedsterit valmistettiin Lotuksen pajalla Englannissa, ja Opelin lisäksi sitä valmistettiin myös Englanti-Opelina eli Vauxhallina.
Kolmas GT syntyi tästä parin vuoden kuluttua vuonna 2007 Speedsterin seuraajaksi. Se rakentui GM:n etumoottoriselle mutta takavetoiselle arkkitehtuurille ja jakoi tekniikan Pontiac Solsticen sekä Saturn Skyn kanssa. Kaikki autot valmistettiin USA:ssa. GT oli ehta avoauto, mutta sen kangaskattoa piti viritellä sateen sattuessa auton päälle käsin neppareita kiinnittämällä. Tästä huolimatta Opel GT löysi tiensä noin 7 500:n Opel-fanin käsiin.
Kun mietitään noiden kaikkien autojen tuotantoa ja historiaa, GT:n ottaminen tuotantoon alkaa tuntua kovinkin mahdolliselta ja viehättävältä ajatukselta. Opel on osa GM:ää, ja sopivasti ison konsernin etuja ja yhteistyökumppaneita hyödyntämällä GT voisi saada vielä uuden elämän.
Entä sitten se moottori? Pieni bensaturbo olisi tietysti kiva, mutta ajan hengen mukaisesti voimalinja voisi olla paljon radikaalimpikin. Siksi jopa todennäköisin vaihtoehto on se, että uudesta GT:stä tulee pieni sähköauto. GM valmistelee uutta sähköautojen pohjalevyä, ja tuo tekniikka on riittävän joustava erilaisiin korimallikokeiluihin. Näin ollen uusi GT jakaisi saman pohjalevyn ja tekniikan tulevan Chevrolet Boltin ja e-Amperan kanssa.
---
Galleria
---
Opel GT 1900
Valmistuksessa 1968-73
Moottori 1 897 cm3, 4-syl. bensa
Teho 66 kW (90 hv) / 5 100 r/min
Vääntö 149 Nm / 2 800 r/min
0-100 km/h 11,5 s.
Huippunopeus 185 km/h
Kulutus 12,5 l/100 km
Mitat Pituus 4 113 mm, leveys 1 580 mm, korkeus 1 225 mm, akseliväli 2 431 mm
Tyhjäpaino 940 kg
Opel Speedster 2.0 Turbo
Valmistuksessa 2003-05
Moottori 1 998 cm3, 4-syl. bensaturbo
Teho 147 kW (200 hv) / 5 500 r/min
Vääntö 250 Nm / 1 950 r/min
0-100 km/h 4,9 s.
Huippunopeus 243 km/h
Kulutus 8,5 l/100 km
Mitat Pituus 3 786 mm, leveys 1 708 mm, korkeus 1 117 mm, akseliväli 2 330 mm
Tyhjäpaino 1005 kg
Opel GT 2.0 Turbo
Valmistuksessa 2007-09
Moottori 1 998 cm3, 4-syl. bensaturbo
Teho 180 kW (164 hv) / 5 300 r/min
Vääntö 353 Nm / 2 500 r/min
0-100 km/h 5,7 s.
Huippunopeus 229 km/h
Kulutus 9,2 l/100 km
Mitat Pituus 4 100 mm, leveys 1 813 mm, korkeus 1 274 mm, akseliväli 2 415 mm
Tyhjäpaino 1 335 kg