Opetushallitus suosittelee kouluja kieltämään puhelimen häiritsevän käytön oppitunneilla – "Monet koulut ovat jo rajoittaneet"

Opetushallitus suosittelee, että koulut ja oppilaitokset kieltäisivät puhelimen häiritsevän käytön oppitunneilla sekä rajoittaisivat sen käyttöä myös välitunneilla. Oppilas voi käyttää omaa puhelintaan oppitunneilla opettajan luvalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) valmistellaan syksyllä lakiesitystä puhelimen käytön laajemmasta rajoittamisesta. Ministeriö ja Opetushallitus laativat tarkemmat ohjeet asiasta, kun lainsäädäntö on mennyt läpi eduskunnassa.

Opetusneuvos ja juristi Laura Francke sanoi Opetushallituksen mediatilaisuudessa, että perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa voidaan kuitenkin jo nykyisten järjestyssääntöjen turvin kieltää kännykän käyttö oppitunneilla. Perusopetuksessa opettaja tai rehtori voi myös ottaa puhelimen kokonaan pois, jos oppilas häiritsee sillä opetusta tai oppimista. Välitunneilla puhelimen käyttöä ei voida kokonaan kieltää.

– Meillä on tiedossa, että monet koulut ovat jo kieltäneet ja rajoittaneet sitä häiritsevää käyttöä, mutta on varmasti joitain kouluja ja oppilaitoksia, joissa näin ei ole toimittu, Francke sanoi.

Kouluvuodelle vähäisiä muutoksia

Syyslukukausi alkaa useissa peruskouluissa tällä viikolla, yleisimmin torstaina. Uusi lukukausi on alkamassa vähäisin muutoksin, sillä hallitusohjelman mukaiset suuremmat uudistukset tulevat voimaan vasta vuoden päästä, lukuvuoden 2025–2026 alussa.

Elokuun alussa tulivat käyttöön kuitenkin jo B1-kielen uudet perusteet. Ylemmillä vuosiluokilla opiskellaan siis yksi tunti enemmän toista kotimaista kieltä.

Esi- ja perusopetuksen tukea koskeva uudistus on tarkoitus antaa eduskunnalle alkavana syksynä. Esityksen tavoitteena on turvata oppilaille riittävä tuki sekä vähentää opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa.

Lisäksi vuoden päästä astuu voimaan vuosiviikkotuntien lisääminen. Perustaitojen vahvistamiseksi 1. ja 2. vuosiluokalle lisätään yksi vuosiviikkotunti matematiikkaa ja yksi vuosiviikkotunti äidinkieltä. Lisäksi vuosiluokille 3.–6. lisätään yksi vuosiviikkotunti äidinkieltä.

Oppilaiden määrä vähentynyt

Koulutiensä aloittaa tänä syksynä noin 54 000 lasta, kun vielä vuonna 2019 ekaluokkalaisia oli yli 60 000. Lukion taas aloittaa Opetushallituksen arvion mukaan yli 37 000 opiskelijaa, mikä on yli puolet keväällä peruskoulunsa päättäneistä. Ammatilliseen tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa aloittaa noin 38 000 opiskelijaa.

Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä kertoi mediatilaisuudessa, että oppilaiden määrän muutokseen ja väestönrakenteeseen vaikuttavat muun muassa maahanmuutto, lisääntyvä kaupungistuminen ja toisaalta entisestään pienenevät pienet kunnat.

Peruskoulujen määrä on puoliintunut 2000-luvun aikana.

– Perusopetuksen kouluverkko on harventunut kaikissa kuntatyypeissä ja maakunnissa, Kelhä sanoi.

Isoja kuntia haastaa Kelhän mukaan esimerkiksi segregaatio ja huono-osaisuuden kasautuminen, kun taas pienissä kunnissa painiskellaan riittävien palveluiden turvaamisen kanssa.

Väestörakenteen muutos on yksi tämän ajan keskeisimpiä haasteita, sanoi myös kasvatus, koulutus ja osaaminen -päätoiminnon johtaja Jarkko Niiranen. Hänen mukaansa oppilasmäärän vähentyessä on pohdittava, miten tulevaisuuden perusopetuksen tarpeeseen pystytään vastaamaan kautta Suomen.

"Nuorten lukeminen vähentynyt huomattavasti"

Suomalaisten Pisa-tulosten tiedetään heikentyneen. Pisan kesäkuussa julkaistun Creative Minds, Creative Schools -raportin mukaan Suomi on kuitenkin OECD-maiden kärkeä nuorten luovan ajattelun osaamisessa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Pisa-tutkimuksessa on mitattu nuorten kykyä luovaan ajatteluun.

Oppimistuloksiin vaikuttavat Niirasen mukaan useat tekijät yhteiskunnan, koulun ja yksilön tasolla. Koulutasolla vaikuttavat esimerkiksi toimintakulttuuriin ja työrauhaan liittyvät kysymykset.

– Kuinka saadaan oppiminen ikään kuin rauhoitettua ja keskityttyä maksimaalisesti siihen oppimiseen, hän kuvaili.

Pääjohtaja Kelhän mukaan koulu ei ole vuosien mittaan muuttunut kovin paljon, mutta yhteiskunta ja nuorten ajankäyttö ovat.

– Ajankäytössä on tapahtunut todella kokonaisvaltaisia muutoksia. Nuorten lukeminen on huomattavasti vähentynyt ja digilaitteisiin käytettävä aika lisääntynyt. Myös sosiaalinen kanssakäyminen ja opintoihin käytettävä aika on vähentynyt, pääjohtaja sanoi.