Opiskelijajuhlissa tapahtuneet ylilyönnit päätyivät otsikoihin viime viikolla.
Ilta-Sanomat kertoi sunnuntaina Metropolia-ammattikorkeakouluun kuuluvan Automaatio-opiskelijoiden killan AOK:n vuosijuhlista, joissa lehden mukaan killan perustajajäseniin kuuluvat keski-ikäiset alumnit löivät vyöllä tapahtuman sääntöjä rikkoneita opiskelijoita.
Opiskelijoiden pöytäjuhlien eli sitsien perinteeseen voivat kuulua myös rangaistukset, joiden on kuitenkin yleensä tarkoitus olla luonteeltaan kepeitä.
AOK:n juhlissa tapahtui rangaistusten osalta ylilyönti, killan hallituksen puheenjohtaja kommentoi Ilta-Sanomille sähköpostitse.
Puheenjohtajan mukaan tapahtumia käsiteltiin jo juhlassa ja lopulta kyseisiä alumneja kehotettiin poistumaan.
Uutista luki hämmentyneenä myös Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin puheenjohtaja Oona Löytänen.
Samokin tehtävänä on ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvonta.
– En osaa sanoa, mistä tämä voisi johtua. Mielestäni nämä ovat nousseet nyt jopa vähän uutena asiana esiin.
– En muista viime vuosilta vastaavaa uutisointia, sanoo opiskelijaliikkeessä neljä vuotta aktiivisesti mukana ollut Löytänen STT:lle.
"Eikö enää muisteta, miten tapahtumissa toimitaan?"
Aiemmin viikolla esimerkiksi Turun Sanomat, Iltalehti ja Helsingin Sanomat kertoivat halloweenteemaisista sitseistä, joita olivat mukana järjestämässä Turun yliopiston biologian ja maantieteen sekä geologian ainejärjestöt.
Näissä juhlissa oli tarjoiltu naudanverta sisältäneitä shotteja.
Medioiden mukaan ainakin yhtä osallistujaa oli mahdollisesti painostettu shottien juomiseen.
Ainejärjestöjen edustajat kommentoivat HS:lle, että järjestöissä ei hyväksytä minkäänlaista painostusta ja että tapahtuneesta on oltu yhteydessä Turun yliopiston ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin.
– Onhan tämä todella hurjaa, millaisia uutisoidut tapaukset ovat tässä olleet, yleisellä tasolla asiaa kommentoiva Löytänen sanoo.
Hän arvioi, että yksi syy ylilyöntien taustalla saattaa löytyä koronaepidemian aiheuttamasta pitkästä tauosta opiskelijoiden sosiaalisiin kokoontumisiin.
– Voiko olla jotakin sellaista, että ei enää muisteta, miten tapahtumia järjestetään tai miten niissä toimitaan? hän kysyy.
Lue myös: Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta välitti työpaikkoja vain "suomenkielisen" sukunimen omaaville – tiedekunta selvittää, onko kyse lainvastaisesta syrjinnästä
Onko kytse keskustelukulttuurin muutoksesta?
Toisaalta maailma on muuttunut ainakin niin, että opiskelijat uskaltavat puhua epämiellyttäväksi kokemistaan tilanteista.
– Keskustelukulttuuri on muuttunut siihen suuntaan, että ihmiset uskaltavat ottaa epäkohtia puheeksi.
Suurella osalla opiskelijakunnista, ja varmaan ainejärjestöistäkin, on käytössä häirintäyhdyshenkilö.
Hänen kanssaan asian voi ottaa puheeksi, ja asioihin puututaan, mikäli asiasta kertonut niin toivoo, Löytänen sanoo.
Sinänsä ainejärjestöjen rooli on varsin itsenäinen. Esimerkiksi Samokin jäseniä ovat opiskelijakunnat, mutta se ei ole kytköksissä ainejärjestöihin.