Hallitus esittää osakesäästötilin talletusrajan enimmäismäärän korottamista 50 000 eurosta 100 000 euroon. Valtiovarainministeriön asettaman hankkeen tavoitteena on muuttaa tältä osin vuonna 2019 osakesäästötileistä säädettyä lakia ja toteuttaa hallitusohjelmaan kirjattu tavoite. Esitys lähti maanantaina lausuntokierrokselle.
Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Paula Kirppu kertoo, että muutoksella halutaan edistää piensijoittajien osakesijoittamista ja vaurastumismahdollisuuksia sekä lisätä kansalaisten talousosaamista.
Talletuskaton noston arvioidaan vähentävän verotuloja noin 20 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasossa. Tämä johtuu siitä, että osakesäästötilin avulla osakkeilla voi käydä kauppaa maksamatta veroja. Myöskään osinkoja ja korkotuloja ei veroteta. Tuottoa verotetaan vasta silloin, kun tililtä nostetaan rahaa.
Lue myös: "Joka kuukausi pari tuhatta uutta" – osakesäästäminen on yleistynyt heikossa taloustilanteessakin, kotitalousomistajia kohta miljoona
Talletusraja haluttiin poistaa kokonaan
Suomen osakesäästäjät -yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Karri Salmen mielestä talletusrajan nosto on askel oikeaan suuntaan. Yhdistyksessä ollaan kuitenkin sitä mieltä, että talletuskatto olisi pitänyt poistaa kokonaan.
– Sata tonnia on aika monelle kohtuutavallisellekin, vähän iäkkäämmälle sijoittajalle ja säästäjälle sellainen summa, että sitä varallisuutta on kertynyt jo enemmän, Salmi sanoi.
Tilastot eivät vaikuta tukevan täysin Salmen väitettä. Vain noin neljälle prosentille osakesäästötileistä oli talletettu vuoden 2022 lopussa 50 000 euroa, joka on nykyinen yläraja.
Myös kokoomus tavoitteli aiemmin ylärajan poistoa. Talletuskaton poistolle ei kuitenkaan arvioitu olevan tarvetta, sillä viime vuoden lopussa osakesäästötileille talletettu keskimääräinen rahamäärä oli 6 800 euroa.
Valtiovarainministeriön toukokuisessa arviossa todettiin, että talletuskaton poistamisesta aiheutuisi noin 200 miljoonan euron menetykset verotuloissa vuoden 2027 tasossa.
7:08
Näin osakesäästötilistä hyödytään sijoittajana.
Kritiikkiä veropohjan rapauttamisesta
Osakesäästötiliä on kritisoitu siitä, että se nakertaa valtion veropohjaa ja siirtää lisää varoja jo valmiiksi varakkaamman keskiluokan taskuun. Lakiesityksen vaikutusarvioissa sivutaan veroetujen jakautumista eri sijoittajaryhmien kesken, mutta yleispoliittista arviota siinä ei lainsäädäntöneuvos Kirpun mukaan tehdä.
Arviot miljoonien eurojen verotulojen menettämisestä talletusrajan noston seurauksena kuulostavat Salmen mukaan uskottavilta. Hän kuitenkin väittää, että rajan nostolla luodaan suomalaisille varallisuutta ja verotuloja saataisiin kymmenien vuosien kuluttua, kun osakesäästötileiltä nostetaan rahoja pois.
– Väitän, että pidemmällä tähtäimellä verotulot kasvavat nykyisestä tällä mallilla.
Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin mukaan aktiivisia osakesäästötilejä oli 327 730 kappaletta heinäkuun 2023 lopussa.
– Ainakin me Suomen osakesäästäjissä fiilistelemme tämän osalta niin, että tämä on enemmän henkinen voitto. Eli tiedämme, että nykyinen hallitus ymmärtää kansankapitalismin päälle, Salmi sanoi.
Osakesäästötileillä on voinut käydä Suomessa kauppaa vuoden 2020 alusta lähtien. Toisin kuin arvo-osuustilien kohdalla, osakesäästötilejä saa olla yhdellä henkilöllä vain yksi kerrallaan.
100 000 euron raja koskee talletuksia, eli sijoituksista saatavat osingot ja korkotulot voivat nostaa tilin arvon rajan yli.
8:26
Työryhmä esittää: Osakesäästötili osaksi äitiyspakkausta.