Uudenlaiset osakesäästötilit tulevat käyttöön ensi vuoden alusta. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kertoo, mitä hyötyä osakesäästötilistä voi olla tavalliselle suomalaiselle.
Vuoden 2020 ensimmäisenä päivänä suomalaiset voivat alkaa perustaa osakesäästötilejä. Lanseeraamisen tarkoitus on kannustaa suomalaisia osakesijoittamiseen.
Uutta on aiempaa edukkaampi verotus.
– Osakesäästötili on ikään kuin osakesäästöporsas. Siellä voi olla rahaa tai pörssiosakkeita, Lounasmeri selittää.
"Erityisesti pitkän aikavälin sijoittajalle hyvä"
Osakesäästötilille voi tallettaa rahaa, jota voi käyttää osakkeiden hankkimiseen. Tilin ideana on, että tilin sisällä tapahtuneista osakkeiden myyntivoitoista tai osakkeiden kerryttämistä osingoista ei tarvitse maksaa veroja.
Pääomatulovero maksetaan vasta, kun osakesäästötililtä nostetaan rahaa ulos.
– Sijoittaja pystyy osinkoja uudelleen sijoittamalla saamaan paremman korkoa korolle -hyödyn. Tämä on erityisesti pitkän aikavälin sijoittajalle hyvä ratkaisu, Lounasmeri kertoo.
Osakesäästötilejä tulevat tarjoamaan esimerkiksi useat nykyisinkin osakesäästöpalveluja tarjoavat pankit.
– Jos sijoittaja on kiinnostunut vaihtamaan usein sijoituskohteita, hallinnollinen taakka kevenee, kun myyntivoitoista ei tarvitse raportoida verottajalle. Summat säilyvät tilin sisällä, ja vasta rahoja nostaessa tulee verotettava tapahtuma.
Uudella osakesäästötilillä suomalaiset saattavatkin Lounasmeren arvion mukaan hajauttaa sijoituksiaan aiempaa enemmän.
Esimerkkilaskelma näyttää hyötyjä
Lounasmeren esimerkkilaskelma näyttää osan osakesäästötilin hyödyistä:
Matti Meikäläinen avaa osakesäästötilin 1.1.2020 ja sijoittaa 100 euroa kuussa 7 prosentin tuotolla. 20 vuoden kuluttua eli vuoden 2039 lopussa hänellä on kasassa 50 754 euroa. Tästä 24 000 euroa on säästöjä ja 26 754 euroa on tuottoa.
Mikäli hän nostaa koko summan tililtä, hän maksaa pääomatuloveroa 30 prosenttia tuotosta eli 8 026 euroa. Näin ollen hän saa käteen 42 728 euroa.
Tällä hetkellä käytössä olevalla arvo-osuustilillä aktiivisesti kauppaa käyvä sijoittaja jäisi noin 2 600 euroa pienempään summaan.
Matti Meikäläinen sijoittaa 100 euroa kuussa osakkeisiin, jotka eivät maksa osinkoa. Osakkeiden arvo kasvaa 7 prosenttia vuodessa.
Osakkeilla käydään aktiivisesti kauppaa ja voitollisten myyntien yhteydessä maksetaan vuosittain myyntivoitoista veroa 30 %. 20 vuoden kuluttua koossa on 40 137 euroa.
Harkittu sijoituskohteiden vaihto voi nostaa tuottoja
Huomattavaa on myös, että osakesäästötilillä sijoittaja saa osingot suoraan osakesäästötilille, jolloin rahat eivät yhtä helposti lipsahda ravintolailtaan tai ulkomaanmatkaan.
Osakkeet ostava ja 20 vuodeksi rauhaan jättävä säästäjä pääsee osakesäästötilillä käytännössä samaan summaan kuin nykyisellä arvo-osuustilillä, mutta osakesäästötilillä sijoituskohteita voi vaihtaa vuosien aikana.
Harkitusti tehty sijoituskohteiden vaihtaminen voi johtaa onnistuneempaan hajauttamiseen ja suurempana tuottoon.
Tilivalintaa tehdessä aikaväli ja tuotto-odotus tulee toki joka tapauksessa ottaa huomioon.
– Peukalosääntönä jos sijoitusaika on yli 10 vuotta ja osinkotuotto 5 prosenttia, osakesäästötili on parempi kuin arvo-osuustili.
"Riittää, että keskittyy sijoituspäätöksiin"
Toimitusjohtaja arvioi osakesäästötilin olevan erityisen hyvä uudistus nyt osakesäästämisen aloittaville suomalaisille.
– Tämä on niin paljon helpompi hallinnollisesti ja verotuksellisesti. Riittää, että keskittyy sijoituspäätöksiin, Lounasmeri kehuu.
Osakesäästötiliä avatessa kannataa normaaliin tapaan verrata eri pankkien ja palveluntarjoajien tarjoamia hintoja.
– Tilejä saa avata vain yhden, mutta tiliä saa kyllä siirtää. Palveluntarjoajaa voi siis vaihtaa, se ei laukaise verotusta.
50 000 euron siirtokatto
Osakesäästötilin voi perustaa kuka tahansa yksityissijoittaja, ja sen voi luoda myös alaikäiselle.
Yhtenä osakesäästötilin heikkouksista on pidetty sitä, että sijoitusten tappiot voi vähentää verotuksessa vain tilin lopettaessa.
Lisäksi osakesäästötilille voi siirtää vain 50 000 euroa, joskin tilin arvo voi nousta osinkojen ja osakkeiden arvonnousun myötä.
– Tilastojemme perusteella rajoituksen ei pitäisi olla monellekaan ongelma, Lounasmeri arvioi.